”Ikävä kyllä meidän on lähdettävä siitä olettamuksesta, että kaksi kolmesta Syyrian pakolaisesta ei ole riittävän koulutettu osallistuakseen moderniin yhteiskuntaan”, Woesmann toteaa.

Suuren turvapaikanhakijamäärän takia on mietittävä, mitkä ovat todelliset mahdollisuudet heidän onnistuneeseen kotoutumiseen? Jos ja kun saapuneiden koulutustaso on yllämainitun kaltaista, niin odotusarvo ei voi olla liian korkea. Unelmat ja todellisuus eivät siis kohtaa. 

Voidaanko tähän edes koulutuksella vaikuttaa, kun koulutuksen lähtötaso on alhainen? Mielestäni ei.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/kaksi_kolmesta_syyria_ei_koulutettuja-44030

Alueellinen eriytyminen ja sen synnyttämät haasteet

Helsingissä on käynnissä asuinalueiden eriintyminen. Kaikista tukitoiminta huolimatta tietyt kaupunginosat omaavat enemmän sosiaalisesti heikommassa asemassa olevia henkilöitä. Harrastettu politiikka on ollut mielestäni hyvin kaksijakoista. Kun kunnat ovat pyrkineet tasoittamaan ja hoitamaan sosiaalisia haasteita, niin valtio on vuosikymmenen tehnyt toimintoja, joissa etenkin suuriin kuntiin on kasautunut lähiöitä, joiden asukkaista huomattava osa on maahanmuuttajataustaisia. Tämä eriytyminen taas vetää edelleen puoleensa lisää maahanmuuttajia, sillä samankaltaisesta kulttuurista saapuneet vaikuttavat haluavan oman kulttuuripiirin seuraan.

”Helsinki on onnistunut monissa tavoitteissaan. Yksi, missä ei ole päästy tavoitteisiin, on terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen”, Pilvi Torsti sanoi perjantaina.

Mitähän onnistuneet tavoitteet ovat, kun tärkeimmissä on epäonnistuttu?

Päivitystä segrekaatiosta Euroopan pääkaupungeissa.

Turkin tie, minne vie?

Turkkia suorastaan hinattiin EU-jäseneksi Olli Rehnin toimesta. Onneksi tie on ollut hidas ja mutkainen. Prosessia on aloitettu jo 1999, jolloin EU hyväksyi maan jäsenehdokkaaksi, ja maan oletettiin tekevän uudistuksia moneen suuntaan, etenkin demokratian, Mutta mitä tapahtui? Turkkilaiset äänestivät toisin. Valtaan nousi AKP-puoluetta johtava Erdogan, jonka saavutuksena vaikuttaa olevan Turkin siirtäminen kohti keskiaikaa monella sektorilla. Uusin villitys on koulu-uudistus, jossa kouluja muutetaan hallinnon hallitsemiksi koraanikouluiksi, joissa suorastaan koulutetaan poliittisia imaameja valtion tarkoituksiin. Eurooppalaiselta näkökannalta tämä tarkoittaa sitä, ettei Turkkia missään tapauksessa tule laskea Unionin jäseneksi, sillä sen vaikutusvalta kasvaisi liian suureksi väestörikkaana maana. Lisäksi Turkin näytöt alueen turvallisuustilanteen vakauttamiseksi ovat erityisen heikot ja kriisit naapurimaa Syyriassa sekä kurdeja vastaan vain pahenevat.

2.1.2016 Nyt Turkissa halutaan keskittää valtaa presidentille. Hitler mainittu.

14.1.2016 Halonen oli "naitattamassa" EU:ta ja Turkkia 2011. "Halonen vertasi tiedotustilaisuudessa Turkin EU-pyrkimyksiä avioliiton solmimiseen.

- Nyt ei ole tärkeintä, milloin häät eli Turkin EU-jäsenyys toteutuu vaan se, millainen tästä avioliitosta eli Turkin ja EU:n välisestä suhteesta on tulossa, Halonen sanoi tiedotustilaisuudessa."

Onneksi näin ei päässyt käymään, ja olisi kiva tietää mitkä maat olivat fiksuja. "Miksi jotkut maat vastustavat Turkin EU-aikeita." Tuumasi Tarja Halonen. Kuinka väärässä hän olikaan.


3.2.2016 Lisää rahaa tungetaan Turkille, joka ei pidä velvotteitaan. Suomen osuus on 28,4 miljoonaa euroa.

7.4.2016 Turkki menossa kohti pimeyttä? Ja kovaa vauhtia.

- "Aiemmin liberaalin muslimidemokratian kehittämistä lupaillut valtapuolue AKP johtaa maata nyt aivan päinvastaiseen suuntaan."
 – " AKP:n johdolla Turkki on sallinut kansainvälisen jihadismin pesiytyä omien rajojensa sisälle, sillä seurauksella että maassa on nyt määrittelemätön joukko turkkilaisia Isis-soluja"

31.5.2016 Turkissa joutuu jo tuomiolle, jos arvostelee presidenttiä. 

Oikeusistuin antoi entiselle Miss Turkille 14 kuukauden ehdollisen vankeustuomion presidenttiä loukkaavan runon levittämisestä.

15.7.2016 Turkissa vallankappaus, joka epäonnistui. http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001221351.html

26.11.2016 Saksa ajaa Turkkia EU:n jäseneksi islamisoitumisesta huolimatta. http://www.talouselama.fi/uutiset/saksa-eu-n-ei-pida-jaadyttaa-keskusteluja-turkin-jasenyydesta-6602590

Rock-areenat ovat rauhan ja rakkauden temppeleitä

Hyökkäys Pariisissa taiteen kimppuun on ala-arvoista ja törkeää. Nyt tarvitaan yhteistä tahtoa nujertaa terroristijärjestöt. Tarvitaan ainakin aseita sotilaineen, siviilikriisinhallintaa, tukea, koulutusta. Isis ei kuuntele näköjään rauhaa ja rakkautta. Tämä ei saa toistua.

Turvapaikanhakijoiden virrat

Hieno animaatio, mistä turvapaikanhakijoiden virrat ja määrät syntyvät. Tällä ymmärtää, että emme painetta kestä. Yksi piste on 25 tp-hakijaa. http://www.lucify.com/the-flow-towards-europe/

Perussuomalaiset ahkeroivat

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-esti-lakimuutoksen-pakolaisilla-ei-erityisasemaa-asuntojonoissa/

Soini harjaa Ruotsia http://www.hs.fi/politiikka/a1442714742619

https://www.suomenuutiset.fi/soini-palautussopimus-irakin-vireilla/

Työikäisten luku- ja kirjoitustaidon taso Suomessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa 6.10.2015 käsiteltiin aikuisten oppimiseen vaikuttavia taitoja, joihin kuuluvat luku-, kirjoitus- ja tietotekniikkataidot. Sen mukaan Suomessa on jopa 600 000 työikäistä (16-65 vuotiasta), joilla nämä perustaidot eivät ole riittävällä tasolla. Nykyinen työskentelykulttuuri perustuu paljolti koko elämänkaaren aikaiseen oppimiseen, niin näiden oppimiseen vaikuttavien taitojen puutteellisuus näkyy vahvasti työelämän tarjoamissa mahdollisuuksissa.

Perustaitojen puutteet ovat selvityksessä kytköksissä ikään, koulutustasoon sekä maahanmuuttajataustaan. Etenkin ilman keskiasteen tutkintoa olevien nuorten ja maahanmuuttajien joukossa on keskimääräisesti enemmän niitä, joiden lukitaidot eivät riitä nyky-yhteiskunnan vaatimuksiin. Nuorista 16-29 vuotiaista heikot perustaidot omaavista 40 % ei ole koulutuksessa tai työssä ja maahanmuuttajien joukossa on 40 prosentilla puutteelliset luku- tai numerotaidot. Ikäryhmissä 55-65 vuotiailla on taas 25 prosentilla puuttelliset perustaidot, etenkin tietotekniikasta.

Kalliin energian ja työvoimakustannusten johdosta on Suomesta katoamassa sellainen teollinen tuotanto pois, joka tarjoaisi töitä heikon koulutustason omaaville.  Olisikin kiireellisesti mietittävä tehokkaita keinoja, joilla puutteellisia valmiuksia saadaan kehittymään. Ehkäpä olisi mietittävä voidaanko joitakin perusturvaan liittyviä tukia ehdollistaa osittain niin, että perustaitojen kehittyminen huomioidaan. Myös kunnallisten työllistämisyksiköiden sekä TET-palveluiden tulisi ressurssoida maassa jo olevan työvoimapotentiaalin lähtötason kohottamiseen. Yritysten tulisi myös huolehtia työvoimansa kommunikointiin liittyvien perustaitojen säännöllisestä kehittämisestä ja päivittämisestä.  Hoidetaan tämä kunnolla, niin silloin vähenee ulkoisen työvoimapotentiaalin tarve huomattavasti.

Evakot vs. turvapaikanhakijat

Suomen medioissa on ollut yltiöpäistä innokkuutta vertailla evakoiden asuttamista ja tilannetta suhteessa turvapaikanhakijoiden pyrkimyksiin. Mielestäni nämä ovat lähtökohdiltaan hyvin erilaiset tilanteet, koska:

Turvapaikanhakija (T)   -  Evakko (E)

T Ei Suomen kansalainen                        
E Suomen kansalainen

T Ei osaa paikallista kieltä                                    
E puhuu suomen kieltä

T Saapumisen syy avoin. (vain 15% pakolaisia)                          
E Pakeni Suomen alueelle tullutta valloittajaa (Lapinsodassa palasi takaisin kotiin)

T Ammattitaito ei yhteensopiva säädöksiin                  
E Pystyi harjoittamaan lähes heti ammattia (maanviljelys jne.)

T Ei tule lähialueilta                                  
E Pysyi kotimaassaan

T Raskaat ja kalliit kotouttamistoimet                
E Omasi valmiiksi kotoutumisen vaadittavat taidot ja tiedot                                                                          

Evakoiden asuttamisesta kannattaa kuitenkin viedä oppia kriisien lähialueille. Esim. Turkki on avainasemassa syyrialaisten pakolaisten kohdalta, Irak irakilaisten ja Somalia tai Somalimaa somalialaisten kohdalta. Presidentti Niinistö olikin asiassa oikeilla linjoilla. Asuttaminen tulee suorittaa lähialueille, näin kieli, kulttuuri ja muut tukevat tekijät ovat valmiiksi kohdillaan. Kotoutuminen siis helpottuisi.

Maailma ja etenkin Suomi on hyvin erilainen nyt, kuin esim. suomalaisten evakoiden liikkeelläolon aikaan. Suomessa ei töitä ole ja monet ammatit vaativat laaja-alaista koulutusta. Ohuen osaamistason vaativia aputöitä ei ole ja näin yhteiskunta joutuu maksamaan saapuman kustannukset. Myös raskaaseen kotouttamiseen kuluu voimavaroja, jotka ovat pois muusta yhteiskunnan järkevästä toiminnasta ilman, että kotouttamisen tehokkuutta seurattaisiin.

Ennustus, jos nykyinen meno jatkuu.

Koska Eurooppa ei saa ulkorajojaan kiinni, eikä Suomi halua toimia oman edun mukaisesti tulee käymään niin, ettei elintasoa hapuilevaa väestön siirtymää saada aisoihin. Seurauksena tulee olemaan taloustilanteen heikkeneminen ja yhteiskunnan rappeutuminen, niin henkisesti, kuin myös rakenteellisesti. Heikosti koulutetun väestön lisääntyminen ei tule lisäämään taloutta kasvattavia järkeviä investointeja, sillä korkeista energiakustannuksista johtuen Suomeen ei kannata rakentaa ihmismassoja työllistävää teollisuutta.

Suomen talouden heiketessä EU:ottaa siitä kasvavan ohjailuvastuun ja määrittelee mitä tehdään. Koska kaikki perustuu silloin leikkauksiin ja sopeutuksiin, niin esim. suomalainen koulutusjärjestelmä tulee saamaan sopeutuksesta osansa. Nykytasoa ei pystytä silloin säilyttämään. Myös monet muut tekijät, joissa olemme Euroopassa edeltäkävijöitä joutuisi sopeutuksen uhriksi. Rakenteellinen ympäristö lähiöissä rappeutuu korjausvelan johdosta ja segregaation vauhdittamana. Koulutetun väestön maastamuuttaminen lisääntyy. Leipäjonot vaihtuvat soppajonoiksi, sillä keiton tarjoaminen on edullisempaa. Varhaiskasvatuksen päivähoitopaikkoja joudutaan leikkaamaan, sillä ei ole järkevää hoitaa kotona olevien ja runsaammin lisääntyvien kasvaneita lapsimääriä. Näin perusopetuksen ja kasvatuksen heikkeneminen tulee näkymään korkeakoulutuksessa, joka taas vähentää ulos myytäviä innovaatioita. Nyky haasteilla ja eurooppalaisten maiden erimielisyydellä tämä on erittäin vaikea yhtälö.

Asuinalueita jakaantuu kulttuuritaustaisesti, kuten on tapahtunut kaikkialla ja niiden alueiden koulutustaustat alentuvat. Kuntien välille repeää taloudellisia kuiluja ja jopa kunnissa on voimakkaita etnistaustaisia eroja. Alueellisia rikollisjengejä syntyy ja niille reviirikiistoja.

On helppo ymmärtää miten historiassa suuret valtiot tai valtioliitot ovat romahtaneet sisäisesti ne kasvattavat alueellista eriarvoisuutta ja toimivat keskusjohtoisesti muka demokraattisesti. EU ja Suomi ovat nyt voimakkaasti tällä tiellä sekä Venäjä käyttää tilannetta hyväksi tavalla tai toiselta. Tuleeko jatkossa isännän ääni idästä, lähi-idästä vai itseltä?

19.10.2015
Kun Saksassa aletaan panikoida ja tekemään lyhytkestoisia ratkaisuja. Jo yli-kansoitetuun Eurooppaan saapuisi viisumivapauden myötä huomattavaa elintasosiirtolaisuutta esim. Turkista. Suomen tilanteeseen EU:n reunavaltiona Turkin liittyminen ajaisi edelleen sosiaaliturvaa saman kaltaiseksi, kuin Turkissa. Myös pääomat (Nordea) haluaisivat valtioiden velkaantumalla pumppaavan rahaa pääomien käyttöön. Muutoin voittoprosentit jäisivät liian pieniksi, kun tavallisilla kuluttajilla sitä liikenevää rahaa ei enää ole. Esin Nordean ja Nallen jättiosingot eivät voi toteutua muutoin. Samoin on huomioitava, että EU- komissiossa eurooppaa pidetään jo liittovaltiona, jossa kansalaisia EI tarvitse kuunnella = "en ota mandaattia kansalta".

11.3.2016 EU tutkimaan Suomen kukkaroa?http://m.iltalehti.fi/uutiset/2016031121255421_uu.shtml

Tuhat työpaikkaa, velaksi.

Päivän mediariekkuminen koskee tuhatta työpaikkaa, jotka ovat syntyneet turvapaikanhakijoiden laitostamisen johdosta. Minulle opetetun matematiikan yhtälöillä ei yhteiskunnan varoilla elävät ja heitä yhteiskunnan varoilla hoitavat tuota minkäänlaista arvonlisää. Lisäksi tämä "yllätys" rahoitetaan velalla. Mitä iloa on tuhannesta työpaikasta, kun tilalle on tullut 20 000 kielitaidotonta työtöntä? 

Tietenkin toisten maksamilla rahoilla on todella kivaa tehdä "hyvää" ja olla "kiva". 

Kuinka turvajärjestelmät toimivat, vai toimivatko?

Keskitetty kyberhäirintä alueellisesti sotkisi terveydenhuollon järjestelmät. Myös erikoissairaanhoito on tähän kytköksissä. Huomattava määrä pelastushenkilökuntaa pystytään hetkessä ajamaan sokeiksi ns. tiedottomaan tilaan. Tämä söisi huomattavasti resursseja, jotka ovat turvallisuuteen varattuja. Tulevaisuuden rähinät käydään verkossa ja uhrit löytyvät todennäköisesti hoivan ja sairaanhoidon puolelta. Yhteiskunta ei ole tälläiseen tilanteeseen varautunut riittävästi ja suojaukset eivät toimi tai toiminnat estävät muita järjestelmiä toimimasta.

Jo kotona hoidettavien lääkityksen sekä koetulosten sekoittaminen aiheuttaisi suuren työtaakan hoitohenkilöstölle sitoen resurssit laajalle alueelle. Myös hoitoon liittyvän tiedon välitys romahtaisi ja tämä vaikuttaisi varmasti potilasturvallisuuden.

 http://yle.fi/uutiset/pohjois-karjalassa_laaja_verkkohyokkays__kohteena_muun_muassa_potilastietojarjestelma/8343829

15.2.2016 Tietoverkkojen merkitystä ei ymmärretä.
"Suomessa ilmenee Koivusen mukaan vielä jonkin verran ymmärtämättömyyttä siitä, miten paljon yhteiskunta ja suomalaisten arki on nykyään tietoverkkojen varassa. Ongelmia on jopa huoltovarmuuskriittisillä aloilla, Koivunen arvioi."

" Ei olisi temppu eikä mikään pakottaa järjestelmiä virhetilanteisiin. Meillä olisi mahtavat logistiset ongelmat parilla enterin painalluksella." 

24.2.2016 Ministeriöitäkin jo kiusataan. Ongelmia on valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön sivuilla. Myös valtioneuvoston kanslian ja Rahoitusvakausviraston sivut pätkivät tai eivät toimi lainkaan.

24.5.2016 Potilasturvallisuus vaaraantuu.

Pohjois-Karjalassa julkaisemattomia perussuomalaisten maahanmuuttoon liittyviä kirjoituksia.

Lehdillä on mielestäni oikeus julkaista niitä juttukokonaisuuksia, mitä pitävät tärkeinä. Paikallinen valtalehti Karjalainen ei julkaissut seuraavia maahanmuuttoon liittyviä kirjoituksia, nähtävästi aihe ei ollut tärkeä?

Jussi Wihonen maahanmuuton kustannuksista (syy, kirjoitus oli jo perussuomalaisten blogissa) https://blogit.perussuomalaiset.fi/jussi-wihonen/maahanmuuton-kustannukset-avattava-kansalle/

mie ite (syy, en ollut eduskuntavaaliehdokas) http://sampsanseina.blogspot.fi/2015/04/maahanmuutto-ja-taakanjakomekanismi.html?m=0

Sanna Antikaisen (syy tuntematon) http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/terroristien-maahantulo-on-estettava/2114023

On tiedettävä keitä aletaan kotouttaa ja mitä se tulee maksamaan?

Suomeen on tullut tänä vuonna jo lähes 12 000 irakilaista ja noin 2000 somalialaista turvapaikanhakijaa. He ovat selkeästi suurimmat turvapaikanhakijoista koostuvat ryhmät. Paljon on noussut puheisiin heidän kotouttaminen ja "voimavara", JOS kotouttaminen onnistuu. Kuten ylläolevasta taulukosta huomaa, niin Nokian ja noususuhdanteen aikana yllämainituista maista saatiin kotoutettua ruhtinaallisesti työvoimaa. On hyvä muistaa, että tällä kotoutusosaamisellamme sekä huimilla tulijamäärillä työvoimapotentiaalimme suorastaan puhkeaa kukkaan ja porskuttelemme hyvisvaihde päällä kasvu-uralle, tai sitten ei.

Ja tilanne Pohjois-Karjalassa

Liikennöinti Pohjois-Karjalassa?

Pohjois-Karjalasta ollaan lakkauttamassa muutamia tärkeäksi koettuja raideliikenteen reittejä. Nopeasti ajateltuna ajatus tuntuu "karmealta", mutta itse näen asiassa myös mahdollisuuksia. Kun esim. Joensuun ja Varkauden välillä liikkuu vuosittain junalla noin 80 000 ihmistä, niin liikkumisen tarve ei katoa mihinkään. Tämä tuottaa lisää linja-autovuoroja, jolloin ns. matkapisteiden välillä asuvat ihmiset saavat paremmat liikkumisen palvelut itselleen. Lisäksi kumipyörille saapuvat massat aiheuttavat kilpailua, josta taas seuraa mahdollinen hintojen laskeminen, jolloin asiakas voittaa. Kumipyörien kuljettamiseen tarvitaan lisää kuskeja, joka lisää mahdollisesti alueellista työllisyyttä. Kun junan liikuttamiseen on tarvittu kuski ja konduktööri, niin nyt tarvitaan ainakin 3 kuskia, kolmeen autoon. Kumipyörällä on myös mahdollista matkustaa suoraan Jyväskylään ja Tampereelle ilman vaihtoja sekä asemilla odottelua. Henkilöliikenteen siirtyminen maanteille toisi taas investointipainetta Joensuun - Varkaus tien parantamiselle ja lisäinvestointeihin maakuntaan. Siitä investoinnista hyötyisivät kaikki ja suuria veroja auton käytöstä maksavat saisivat rahoilleen vastinetta..

Junaliikenteen kapeneminen taas tuo lisäpainetta myös lentoliikenteen järjestämiselle, joka on erityisen tärkeää Pohjois-karjalalle liikematkustamisen takia. Tämä varmistaisi kenttäolosuhteiden säilymisen Pohjois-Karjalassa.

Kotouttamisen suuret haasteet

"

• UUTISET
• TURVAPAIKANHAKIJAT

Turvapaikanhakijat 27.9.2015 klo 9:00 | päivitetty 27.9.2015 klo 13:30

Kiintiöpakolaisena Suomeen tullut väittää: Turvapaikanhakijoiden jopa mahdotonta sopeutua tänne"

" Moni näkee, että tämä on se kriisi nyt. Tämä on vasta jäävuoren huippu. Silloin tulee olemaan hankalaa, kun halutaan kotouttaa heitä." 

":/ Maailmat ovat kaukana tosistaan. Tämä tulee olemaan heille hirveän hankalaa. Monet heistä – en sano, että kaikki – ovat tulleet tänne huhujen perusteella. Heidän odotuksensa ja jossain vaiheessa vaatimuksensa eivät ole, mitä pitäisi olla. He tulevat pettymään." 

Ja kotouttamiskoulutus on huiman kallista ilman takeita työstä tai työhön tarvittavasta osaamisesta. YLE. "
Tänä vuonna kotouttamiskoulutuksiin osallistuu Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä noin 250 henkilöä. Niiden kustannukset ovat 3,5 miljoonan euron luokkaa."

Kutsu on toiminut.

Yle1 tänään 25.9.2015  klo 9.18 toimittaja kysyi turvapaikanhakijalta "missä olit, kun Sipilän ilmoitus talostaan tuli"? Irakilainen kertoo Hennalan vokin ovella silmät pyöreenä katsoneensa kotona katselemassa tv:tä, kun siellä on esitelty Suomen pääministerin "kutsua" saapua Suomeen. " Me lähdetään nyt Suomeen" voi zeesus, nyt koskee päähän.


"Ylen toimittaja haastatteli tulkin välityksellä turvapaikanhakijaa Naseer Mohhammadia, joka oli hetkeä aiemmin saapunut Lahden Hennalaan.
- Olimme kotona seuraamassa TV:tä. Sieltä me kuulimme, että Suomen pääministeri ehdottanut omaa taloa pakolaisille, vapaaehtoisesti, jos joku halua muuttaa tänne Suomeen, majoitetaan sitten vaikka omaan kotiin. Eli pääministeri oli kertonut näin uutisissa ja sitten tuli mieleen, että tämä on rauhallinen maa ja hyvä kansa ja sitä ajateltiin, että nyt lähdetään kyllä Suomeen, näin tulkki käänsi Mohhammadia".

Totuus vai tehtävä. (Mikä sinun ikäsi on?)

Lapsena tuli pelattua totuus tai tehtävä peliä, jossa tavalla tai toisella arvottiin vuorotellen, johonkin kysymykseen totuus tai tehtävä. Nyt tätä käydään realiaikaisesti Suomessa. Kun turvapaikkaa hakeva ei suostu antamaan oikeaa syntymäaikaansa, niin se täytyy tutkia, eli viranomaiset saavat tehtävän, jos se kyseiselle yksilölle sopii.

Ja sitten kyseiseen uutisointiin:

"Toisinaan viranomaiset epäilevät turvapaikanhakijan väitettä siitä, että hän olisi alaikäinen. Näissä tapauksissa hakijalle voidaan tehdä ikätesti Helsingin yliopiston oikeuslääketieteellisessä tiedekunnassa. Ikä arvioidaan hampaiden ja ranneluiden perusteella.

Viime vuonna ikätutkimuksia tehtiin 70, joista 39 tapauksessa tutkittavan todettiin olevan yli 18 vuotta, kerrotaan maahanmuuttovirastosta. Tämän vuoden tammi–kesäkuun aikana tutkimuksia tehtiin 37 kpl, joista 20 tapauksessa tutkittavan todettiin olevan yli 18 vuotta."

Päivitys 27.9.3015 2/3 juksailee oikean ikänsä.

VOK-uutiset

Keräilen tänne kaikenlaisia uutisvirtaa eteen tulevia vok sattumuksista, niin hyvässä, kuin myös "pahassa".  Hakijamäärät ovat niin suuria, että uutisoinnin määräkin on jatkuvaa.


30.11.2015 Valokuvaamalla poliisit perään http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/mies-sai-poliisit-peraansa-vierailituaan-salmirannan-vastaanottokeskuksen-laheisyydessa/2184702?pwbi=fc09a0fa07a4e6d8824c609d9ac2b9a2
20.11.2015 Kun monikulttuuri ei ymmärrä rakkautta http://yle.fi/uutiset/irakilainen_homo_joutuu_pelkaamaan_vastaanottokeskuksessa_suomessa/8453642


20.11.2015 Monipartiotehtäviä http://m.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/turvapaikanhakijat-kuormittavat-poliisia-poikennut-aiemmasta-tilanteesta/5558212
18.11.2015 Kerroksiin vartijoita? Miksi ei mummoille hoitajia? http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1447823827032?jako=eb3485c3a30cce425cf002d4b0d74e3a&ref=tw-share


16.11.2015 Poliisia tarvitaan osa 5
16.11.2015 Täällä vok-ohjaus vaikuttaa olevan ammattilaisen käsissä.
11.11.2015 Siilinjärvellä ja Kiteellä ullatuksia http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/89834-turvapaikanhakijoilla-keskinainen-rahina-kiteella-rikosilmoitus-kirjattu
10.11.2015 Kymmenien kohdalta ihmiskauppaa?
10.11.2015 Poliiseja tarvitaan osa 4
9.11.2015 Poliiseja tarvitaan Mikkeli osa 3 
9.11.2015 Poliiseja tarvitaan Lahdessa osa 2
9.11.2015 Poliiseja tarvittu osa 1
5.11.2015 vastaanottokeskus mainittu 
5.11.2015 Metson viharikos?
2.11.2015 kapeat ja apeat patjat
24.10.2015 Poliisi varautuu 
22.10.2015 kalastusluvat kuntoon ja vesille
22.10.2015 Kun vok ei kelpaa, niin kämpätään kimpassa 
21.10.2015 Oikein! Lapset kouluun,
19.10.2015 Alkossa arabiaa?
17.10.2015 Säpinää Paiholassa http://www.radiorex.fi/paikallisuutiset/uutisarkisto/:newsid/49634
16.10.2015 Duracell lopussa? Ei jaksa enää.
14.102015  Miksi patterit eivät ole päällä :-O ?
14.10.2015 Hassan ja onki "nyt lähdetään lumiseen maahan" :-)
12.10.2015 Huivi päässä 24/7, kotiin -ei kotiin?
11.10.2015 Forssa ja lämpimät tunteethttp://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1444532295500.html
10.9.2015 Turpaanpaikanhakua http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015100920495557_uu.shtml
10.10.2015 Vartija sivuun http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015100920496426_uu.shtml
4.10.2015 Menikö futismatsi vikaan? http://www.iltalehti.fi/uutiset/201510040065759_uu.shtml
1.10.2015 Suomessakin sotilaat majoittuvat teltoissa, "ampumahaavat"  
30.9.2015 Hengenlähdön ainut riski on suomalainen ruoka!!
30.9.2015 Hups, yksittäinen tapaus, ei voi yleistää. ”tilannetietoisuutta”
29.9.2015 Turvapaikan tuomaa värinää
29.5.2015 " jaksaminen on ollut koetuksella."  Mitä sitten, kun ei jaksa enää?
29.9.2015 "opiskelijakylässä" elämää 
28.9.2015 Hotelli, vapaaehtoiset, turvapaikanhakijat, spr, sähköposti kunnalle = vastaanottokeskus
28.9.2015 Nyt VOKkiin töihin! 
28.9.2015 Kun Ei muuttuu Kyllä tapaukseksi.
27.9.2015 Kun ihmiset eivät tahdo lisää
26.9.2015 Potkupalloa
26.9.2015 Vastaanottoon tämäkin liittyy, putka.
25.9.2015 Hän pääsi turvalliseen paikkaan
25.9.2015 Idiootit riehuvat
vastaanottokeskuksen ympäristössä. EI NÄIN!
24.9.2015 Työttömät palvelemaan?
24.9.2015 Ongelma sisällä vai ulkona?
24.9.2015 Avaimet tallessa, järkkärille nenään!!
24.9.2015 Nyt vaaditaan kuntia osallistumaan kokonaisuuteen, vastuu siirtyy kunnille!!
24.9.2015 Tupiin omaan tahtiin mars.
24.9.2015 Mikä on hätä, kun turva ei kelpaa? Vaatimuksia, vaatimuksia.
23.9.2015 Seitsemän veljestä?
23.9.2015 Nyt kuntalaiset maksavat jo kustannuksia
23.9.2015 Ei osteta, eikä myydä mittään. Anna nyt ees vähän?
22.9.2015 Lapsukaiset eksyksissä
22.9.2015 Infektiovalmius, (XDR, satoja tuhansia euroja!!!).
22.9.2015 Tsoukki vaan, kunhan pilaillaan
22.9.2015 Nyt menee sormi, eiku varpaat suuhun?
22. 9. 2015 Liekkö mausteista tullut riita?
21.9.2015 Täällä joutuu maksamaan, älkää tulko tänne!
21.9.2015 Lääkäreillä Kemissä kiirettä. Tuberkuloosin hoito maksaa jopa 160 000 €
21.9.2015 Terveydenhoitajan tavoittaa helpommin, kuin koulussa.
5.9.2015 Harjavalta, harjan varrella?
25.8.2015 muutaman miehen muutama
24.8.2015 kaikki joukolla, yhteishenkeä?

Missä turvapaikanhakijan olisi hyvä olla?

Missä turvapaikanhakijan olisi hyvä olla?

Suomi on nyt saanut osakseen suuren määrän turvapaikanhakijoita ja vaikuttaa siltä, että määrät ovat EU:n sekavan politiikan takia edelleen kasvavia. Ihmisten liikkeellelähtö johtuu monista erilaisista syistä, kuten unelmista, vääristä Euroopasta annetuista mielikuvista, oman talouden kohottamisesta sekä siitä tärkeimmästä eli oikeasta turvan ja suojelun tarpeesta. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan 2014 Suomeen jätettiin 3706 turvapaikkahakemusta, joista turvapaikka myönnettiin 501 tapauksessa. Kokonaisuutena 1346 henkilöä sai myönteisen päätöksen maassa oleskeluun, joten turvapaikkahakemuksista yli puolet raukeaa, hylätään tai ovat Dublinin sopimuksen mukaisesti tehty väärään maahan. Varsinaisen ensisijaisen turvapaikan saavuttaa hakemuksista vain noin 15-20% hakemuksista.

Nykyisessä suomalaisessa turvapaikka- ja pakolaiskeskustelussa unohtuu eräs tärkeä kysymys, missä pakolaisaseman tarvitsevan on niin hyvä olla, että kotiutuminen onnistuu? Onko Euroopan laajuisessa turvapaikkapolitiikassa sittenkin järkevämpää panostaa olosuhteiden kehittämiseen kriisien lähialueille? Mitkä taas ovat ne tekijät, jotka tuottavat turvastatuksen saaneen ja suomalaisten olon hyväksi Suomessa? Juukaan suunnitellaan pakolaisten vastaanottamista ja Lieksassa on akuutti kotouttamisen haaste päällä. Ovatko nämä kohteet oikeita ratkaisuja vai oikein vääriä ratkaisuja? Kotiutuvatko saapujat onnellisiksi aktiivisiksi paikkakuntalaisiksi, vai katoavat kohta suurkaupunkien suojiin? Turva ja kotouttaminen tulisi tehdä siellä, missä on realistiset resurssit kotoutujan mahdollisuuksista katsottuna. Me emme voi niitä keinotekoisesti luoda ja ajatella meidän suunnitelman olevan hyvä, sillä turvan tarpeen saavutettuaan ihmisellä on tarve mennä elämässä eteenpäin ja kehittyä sekä kehittää kulttuuriaan.

Sampsa Jääskeläinen
Joensuun kaupunginvaltuutettu (ps.)

Elintaso, turvapaikka, taistelut ja kulttuurierot

Mie olen iloinen, että esim. maahanmuuttoon liittyvistä eri ilmiöistä keskustellaan ja se on iloinen asia. Kuten usealta taholta on saatu kuulla, että kyseessä on paljon merkityksellisempi asia koko Euroopalle, kuin Kreikan törttöillyt. Persut ovat asiasta huomautelleet jo kymmenen vuotta, ei ole haluttu kuunnella. Nyt tavarat on ns. housussa ja lisää tulee. Heppa on karannut aisoista ja vain yhdessä se voidaan saada kiinni. Joudumme hyväksymään mamulähiöt (ongelmineen) ja sen, että tulijat tulevat maista, joissa monikulttuuri ei tässä ajassa toiminut. Kristityt vs. muslimit, shiiat vs. sunnit, kurdit vs. hallinnot. Voi zeesus mikä sekamelska ja nyt se ylsi tänne. Nyt koko Eurooppa on konfliktista osallisia. Tuimme arabikevättä ja tässä tulos. Huolettaa vain, kun on noita lapsia neljä ja heidän tulevaisuudestaan kyse.

Eerolla on myös asiaa

Nyt tutkijakin sen jo kysyy, miksi vain nuoria miehiä?

Suorastaan rautalangasta väänettynä. Eipä mulla muuta. "Jopa suomen kielessä negatiivisen kaiun omaava elintason vuoksi siirtynyt (so. elintasopakolainen) on tutkimuskirjallisuudessa usein hyväksytty (ja ei siis pejoratiivinen) käsite."


Päivitys: Nyt olisi taas muuta, sen brittiläinen professorikin sanoo. ""On hirveää, että ihmisiä hukkuu Välimereen. Mutta sen sijaan, että keskitymme tuhansiin venepakolaisiin, meidän tulisi keskittyä näihin leireihin. Välimerta ylittävien ihmisten pelastamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, professori sanoo. Sen jälkeen heidät tulee lähettää takaisin pakolaisleireille.

"En näe ihmisten palauttamisessa eettistä ongelmaa, kunhan leirit pitävät yllä heidän arvokkuuttaan ja valmistavat heitä palaamaan Syyriaan sodan jälkeen."

Totta vai tarua? Kokonaisuuden määrä kuitenkin karua.

Maahanmuuttoviraston tilastoja tutkiessa huomaa seuraavaa. Vuoden 2015 turvapaikka- ja pakolaishakemukset ovat edenneet kuukausittain seuraavasti.


Mukana ne maat, joista eniten hakijoita. Huomattavaa, että esimerkiksi Syyriasta oli tullut vain noin 200 hakijaa, vaikka media siitä erityisesti huolehtii. Kuitenkin tästä havaitsee huiman hakijoiden määrän nousun toukokuussa.


Syyrialaiset turvapaikanhakijat 2015



Vuodelta 2014 samat hakijamaat näyttivät seuraavilta:


Kokonaisuutena määrät olivat hyvin tasaisia, vaikka esim. Irakin tilanne oli huono ja Somaliassa tilanne on todennäköisesti parantunut tähän vuoteen mennessä, josta täytyy olla iloinen ja erittäin iloinen.

Kansalaisjärjestöt ovat olleet "tyrmistyneitä" hallituksen kehitysavun leikkauksesta aina toukokuusta lähtien, jolloin hallitusohjelmaan leivottiin juuri kehitysavun leikkaukset. Juuri ne järjestöt, joilla on parhaat yhteydet ja vaikutusmahdollisuus ns.kentälle, leireille ja avustettaville alueille. Samaiset järjestöt hallitsevat suuria rahoja perustaessaan vastaanottokeskuksia tulijoiden määrien kasvaessa. Joillakin opposition politiikoilla on ihmeellisiä "aavistuksia" ja vaatimuksia (24.8) uusista keskuksista. Vain muutama tunti ja Kontiolahden Paiholan vastaanottokeskus "avataan". Samankaltainen kaava vaikuttaa olevan toteutumassa usemmassa kaupungissa.

Tekee kovasti töitä vältellä ajatusta siitä, että nykyisillä hurjilla turvapaikanhakijoiden virroilla ja kehitysavun leikkauksista harmittelevilla järjestöillä (älähdys, välähdys, värähdys), ei vahingossa sattuisi olemaan yhteyttä. Näinhän ei tietenkään voi olla, vaikka hallitusohjelman jälkeen turvapaikanhakijoiden määrät moninkertaistuivat hetkessä.


11.10.2015 päivitys http://www.lansivayla.fi/artikkeli/326347-dosentti-huomasi-google-tiesi-suomen-pakolaisaallosta-jo-kesan-alussa

Kotouttamisesta

Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja valitsee ja hallitsee tasavertaiset velvollisuudet sekä mahdollisuudet kantaväestön kanssa. Aikuisen kohdalla tämän tulisi pitää sisällä työn, koulutuksen ja vallitsevaan kulttuuriin sekä lakeihin sopeutumisen. Lasten ja nuorten kohdalla aktiivisen koulutuspolun suorittamisen kohti työllistymistä. Kotoutunut henkilö on aktiivinen ja osallistuva yhteiskunnan jäsen, joka osallistuu myös vallitsevan kulttuurin toimintoihin. Onnistuneesti kotoutunut osaa myös yhdistää oman kulttuuriperimänsä positiiviset asiat valitsevaan elämäntapaan luontevasti.

Suomen kannalta sellainen kotiutuminen, joka johtaa omaan alkuperäiseen kulttuuripiiriin eristäytymiseen sekä samalla yhteiskunnallisten varojen aktiiviseen käyttöön on Suomelle haasteellista. Tätä voitanee pitää kotouttamisen ja kotouttamiseen erikoistuneiden organisaatioiden epäonnistumisena. Tämä voi johtua esim. kotoutujan arvoeroista ja tavasta jäsennellä länsimaista elämäntapaa. Tämän kaltainen kotiutuminen on Suomelle kallista, rajallista, rahallisia ja toiminnallisia voimavaroja tuhlaavaa.

Syrjäytyvän kotiutumisen lisääntyminen toimii hyvin yhtenä epäonnistuneen kotouttamisen mittarina. Ja käytettyjen voimavarojen määrän jatkuva kasvaminen huonotehoisen kotouttamisen mittarina.

Turvapaikanhaun todelliset kustannukset.

"Sisäministeriön laskelmien mukaan yhden turvapaikanhakijan oleskelu vastaanottokeskuksessa maksaa valtiolle keskimäärin 15 000 euroa vuodessa.
" MTV

Näin tästä tyrmäävästä haasteesta selvitään! " Suomen Pakolaisapu -järjestöstä kerrotaan, että muun muassa yksittäiset parturikampaajat ovat ottaneet järjestöön yhteyttä ja tarjonneet apuaan."

Pauli Vaahtera ja kehitysavun tuhlauskohteet

Suositeltavaa ja pohdittavaa. Mielestäni leveäperäistä rahan tuhlaamista useimmat kohteet. Tästä.

Tässä yksi esimerkki. "Hankkeen tarkoitus on edistää asennemuutosta hygieniatavoissa Pohjois-Vietnamin Lao Cain provinssissa opettamalla käsienpesua saippualla.

2012: 29 170 €
2013: 101 650 €
2014: 49 150 €"

Kiitoksia nuorille!

Olin lauantaina 25.7 maksamassa ostoksiani K-market Aittarannassa, kun sisälle tuli nuori ilmoittaen jonkun juosseen kaupasta kahden olutlaatikon kanssa ulos. Tämän kaljajuoksijan epäonneksi olin liikkeellä polkupyörällä ja lähdin seuraamaan häntä tarkoituksena soittaa samalla asiasta poliisille. Tästä näpistelijä säikähti ja jätti laatikot maahan n. 150 m päässä liikkeestä. Näin laatikot palautuivat takaisin kauppiaalle. Tämä kansalaisvelvollisuus onnistui vain, koska kaupassa, kuin myös näpistelijän pakoreitin varrella oli nuoria, jotka näyttivät mihin suuntaan hän oli mennyt. Mielestäni tämä kuvaa erinomaisesti sitä yhteisöllisyyttä, jota nykyisin tarvitaan. Minä haluan kiittää heitä siitä ja uskon, että myös kyseisen kaupan kauppias yhtyy tässä ajatukseeni.

Sampsa Jääskeläinen
kaupunginvaltuutettu
Joensuu

Pari päivää puoluekokouksessa

.. ja hauskaa oli! Turussa kesän kelit olivat parhaimmillaan ja puoluekokousväki iloisena. Meininki oli niin hyvä, että edes hotellille palatessa kasvonsa niiteillä koristelleen naisparin vihaiset katseet eivät häirinneet. Heiltä se love & peace taisi jäädä Turun torille, mutta leve ja peace vaan myös heille? Ai niin, Jussin kanssa oli hyvvee jutskaa :-)

Oli siellä sitten myös herra ministeri..

.. ja puhemies

Minulle monikulttuurisuus edustaa

Monesta eri kulttuurista saapuneet ihmiset elävät sovussa vallitsevien lakien ja arvojen mukaan sekä yhteiskuntaa yhteistyössä kehittäen.


- kustantaen oman elämänsä työnteolla veroja maksaen
- kunnioittaen vallitsevan kulttuurin perintöä ja yrittämättä muuttaa sitä omien uskomuksien mukaiseksi
- opettelemalla ja arvostamalla paikallista arvomaailmaa
- olla syyttämättä kantavaa yhteisöä mahdollisista omista epäonnistumisista
- saapunut ulkorajojen yli laillisia reittejä ja riittävillä tunnistetiedoilla


Nyt käsittelin vain kansainvälistä monikulttuurisuutta. Maan sisäinen on jo toinen juttu.

Länkkärit sivustakatsojina?

Sunneilla- ja shiiamuslimeilla vaikuttaa olevan kiistaa jo Suomessakin. Ylen jutun mukaan sunnit tai ainakin osa heistä ei pidä shiioja muslimeina, mikä mahtaa olla länsimaalaisten ja kristittyjen rooli heidän näkemyksissään? Olisiko maksajan rooli? Helposti Suomessa ratkaisuksi ehdotetaan lisää kotoutusta, joka ei oikein muutenkaan toimi. Lisää monikulttuuria, joka tarkoittaa myös omien asuinalueiden muodostumista hyvin erinlaiseen yhteiskuntaan omilla säännöillä, joka vallitsevaa lakia vastaan. Ja puoluepoliittisesti tämä tarkoittanee, "lisää rahaa" hyminää, jotta saadaan turhia kotouttamisen virkamiehiä ja työntekijöitä oman aatemaailman mukaisesti.

Mitä siitä pitäisi ajatella, kun muslimi toisesta kertoo näin:

"– Shiia ei ole oikea muslimi, sunni on, sanoo ystävällinen muslimimies rukoushuoneen edustalla.

Toinen mies antaa sivusta tukea.

– Shiialaiset keksivät omasta päästä, heillä on aika moni asia väärässä, mies sanoo."

Valtion sekä kuntien kissa ja hiiri leikki

Työllisyystilanteen heikentyessä valtio on antanut kunnille Kelan avustuksella tehtävän leikata pitkäaikaistyöttömyyttä. Kuntia, kuten Joensuu painostetaan maksuosuuksien palautuksilla tekemään työtä, jolla tilastot kaunistuisivat. Onneksi kunnissa on fiksuja virkamiehiä, jotka löytävät keinoja pienentää tätä palautusmaksuosuutta pienillä kustannuksilla, kun kuntien taloudet eivät lisäkustannuksia kestä. Pahaksi onneksi tästä kärsii se oikeasti hankalassa asemassa oleva työtön kuntalainen. Kunnille pakotetut ratkaisut johtavat siihen, että sen pienen ihmisen elämäntilanne tai ostovoima ei pääse vahingossakaan kohoamaan, mutta se sisäinen keljutus ja mahdollisesti kaljanjuonti kasvaa. Tästä kärsivät myös pienyrittäjät ja kauppiaat, joiden kannattavuus on jo pudonnut uhkaavasti ja monen elinkeino on vaakalaudalla.

Miksi valtio toimii näin? Työllistämistoimenpiteessä oleva henkilö ei todennäköisesti esiinny enää tilastoissa pitkäaikaisesti työttömänä, joten tilastot kaunistuvat. Lisäksi valtionkin kassakin on tyhjähkö, kun kansainvälisyyteen näkyvää kiiltokuvaa yritetään kirkastaa, mutta samalla osa omasta kansasta unohtuu. Euroopasta ja sen ulkopuolelta suorastaan haalitaan lisävastuuta, niin talouden, kuin myös ulossuuntautuvan yltiöhumanismin vuoksi. Tämän lisäksi myös kotimaan palvelut on mitoitettu täysin toisenlaiselle talouskehitykselle. Valtakuntana elämme räikeästi yli varojemme. Jos valtion tahtotila on poistaa kunnilla vastuita, olisi myös valtiolta poistettava globaaleja vastuita. Mielestäni valtion ensisijainen tarkoitus on turvata kansalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Aikaisemmat hallitukset ovat pelanneet Glorian Casinolla rulettia kansalaisten pelimerkeillä ja huonosti tässä pelissä on käynyt.  Saalina on ollut taakanjakomekanismi, Kreikan tuet ja vielä kalliiksi tuleva talouden Euroopan vakausmekanismi.

Nyt ei ole enää kyse siitä, että millaisessa lannoitepenkissä purjo kasvaa. Alkaisi suomalaisten olla aika yhdessä tekemään yhdessä töitä sen eteen, jotta kunnat ja valtio eivät ajaudu köyhtyvän talouden vaihtokaruselliin, jossa vauhti on helposti vain kiihtyvä. Turvataan ja selkeytetään ensin oman valtion sekä kuntien toimet ja vastuut.

Sampsa Jääskeläinen
Joensuun kaupunginvaltuutettu (ps.)

Suomen romanit, keitä he ovat?

Kansanedustaja Kari Kulmala kysyi hallitukselta "romanien syrjinnästä Suomessa - haukkumista, tuijottelua". Kysymyksen lienee tarkoitus herättää ajatusta romanien vuokra-asuntojen saamisesta ja yhdenvertaisuuden parantamisesta. On hyvin mielenkiintoista kuulla mitä hallituksen ministeri asiasta vastaa.

Kulmalan kysymys laittoikin minut miettimään, mitä minä Suomen romanien tilanteesta tunnen tai tiedän? Omaan tuttavapiiriini, joka on kohtalaisen laaja, ei kuulu yhtään romanikulttuuria noudattavaa ihmistä ja näin olen täysin aikaisempien kokemusten sekä uutisoinnin varassa.

Viimeaikaisia muistikuvia vuokra-asunnossa asumisesta on tämä omalaatuinen sisustusohjelma koti kuntoon. Kaikkien on hyvä muistaa, "ETTÄ TÄMÄ ON YKSITTÄINEN TAPAUS", eikä edusta oletettavasti laajempaa käyttäytymismallia. Ajattelen kuitenkin, että kyseinen video ei varmasti auta vuokra-asuntomarkkinoita ajatellen. Asunnon hankintaan tai sen hankaluuteen vaikuttaa varmasti myös "väistämisvelvollisuus", josta kultuuriin perehtynyt romanit.fi sivusto (Sisäministeriön hanke) antaa ohjeita viranomaisille. "Väistämisellä pyritään romanien mukaan välttämään pikaistuksissa tehtyjä kostoja." ja "toiset romanit pitävät tapaa keinona ehkäistä ristiriitoja ja siksi tärkeänä kulttuurinsa säilymiselle. Toiset taas ovat nousseet julkisesti vastustamaan väistämistä. He pitävät sitä vanhanaikaisena ja jokaisen kansalaisen perusoikeuksia loukkaavana tapana." Onneksi osa on havahtunut haasteeseen.

Kiinnostuksen kasvaessa ja internetin ihmeellisestä tietovarannosta silmilleni pomppasi hyvinvointia luova asia eli työllisyys. Ensimmäisenä eteen tulee romanit.fi sivuston TYÖLLISTYMISEN MONET ESTEET? Mitä ihmettä!?!? Minut on opetettu poistamaan työllistymisen esteitä esim. kouluttautumalla, voiko todellakin joku kulttuuri aiheuttaa esteitä työllistymiselle. Sen ymmärrän, jos terveys estää työllistymisen, mutta että kulttuuri? Miksi esim. karjalaisilla ei ole kulttuurin tuottamia esteitä työnteolle?

Työllisyyttä ei nykyään tilastoida, mutta Wikistä löytyy jotain "Suomen 10 000 romanista jopa puolen arvellaan olevan työttöminä. "  

Sivustolla mainitun tutkimuksen mukaan: "tulosten perusteella romanien työllistymisen esteet ovat monitahoisia. Työnhakijana olevien romanien alhainen koulutustaso, vähäinen ammatillinen koulutus ja työkokemuksen puute ovat keskeisiä työllistymisen esteitä.

Lisäksi romanien työllistymisen esteenä ovat sopivien työpaikkojen puuttuminen, romanien kulttuuriset erityispiirteet ja omat asenteet sekä syvälle juurtuneet ennakkoluulot ja kielteiset asenteet romaneja kohtaan."

Romanien mukaan: "Romanit itse pitivät ennakkoluuloja suurimpana työllistymisen esteenä vähäisen koulutustason ja työkokemuksen puutteen lisäksi." He itse eivät siis näe "kulttuuristen erityspiirteiden" vaikuttavan heikkoon työllisyyteen.

Olen tottunut sekä opetettu luottamaan tutkimuksiin. Onko tulkintaero koulutuskysymys? Joten etsimään tietoa heidän koulutuksesta. Tieto avartaa, niin Opetushallitus istuu varmasti tämän tiedon päällä ja  vuoden 2012 tiedote avaa tilannetta suuresti. On kiva huomata, että koulumenestys on parantunut romaneilla, mutta "osalla romanioppilaista poissaolojen suuri määrä aiheuttaa koulunkäyntiin vakavia ongelmia. Hälyttävää on, että kaikki romanihuoltajat ja -oppilaat eivät tunnu suhtautuvan asiaan riittävän vakavasti." Huomattavaa on myös se, että "Peruskoulun keskeytti, samoin kuin kymmenen vuotta sitten, noin 5 % romanioppilaista." Kymmenessä vuodessa tässä ei siis ole syntynyt kehitystä. Samalla kuitenkin "romanikielen opetus on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. " Tämä onkin tärkeä tekijä työllisyys ja koulutusmarkkinoilla. Tuemmeko siis kulttuuria, joka ei tuo työllistymisen ja hyvinvoinnin kasvamisen mahdollisuuksia? 

Onneksi kuitenkin "ammatilliset opinnot aloittavien määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa", mutta koulutusvaatimusten kasvaessa "lukioon hakeutuminen on kuitenkin nykyäänkin hälyttävän vähäistä." 

Näitä taustoja vasten minun ei ole helppoa nähdä Suomen romanien mahdollisuuksia yhdenvertaisina valtakunnan työmarkkinoilla. Mielestäni tähän on ainoa korjaava keino romanien KOULUTUSTASON huomattava nostaminen. Todennäköisesti se ei onnistu ilman sitä tosiasiaa, että romanien on itse havahduttava näihin vallitseviin seikkoihin ja alettava tekemään työtä niiden parantamiseksi. Näin valtaväestöön kuuluvana, jolle romanien kulttuuri avautuu hyvin outona ja nykyaikaista elämää hankaloittavana täytyy kyllä sanoa kehitystä tapahtuneen oikeaan suuntaan, mutta aika hitaasti. 

Minun toimintakulttuurista nähtynä romanien haasteet johtuvat koulutustason puutteesta, oman kulttuurin haasteista suhteessa nykypäivään, jotka saattavat aiheuttaa syrjivältä tuntuvia tilanteita. Saa nähdä, mitä hallitus vastaa? Olenko väärässä? Rasismiin heitä kohtaan olen törmännyt hyvin harvoin, sillä hehän ovat täysivertaisia Suomen kansalaisia. 

Valitettavasti minulla on muistikuvia kuitenkin peruskoulun ala-asteelta koulukiusaajina, torikadulta (Green Starin edessä) puhelimeen tappouhkausten huutelijana (lastani pelotti kuulla sitä tekstiä), Joensuun torilla tappelemassa ja tietenkin näköhavaintoja muutamasta liikkeestä virkavallan saattelemana (yksittäistapauksia). Hyvinä laulajina ja se Ylen toimittaja on loistava sekä ilmeikäs esiintyjä.

Epävakautta maailman tuulissa?

Kesän uutiset ovat olleet aika yksipuoleisia ja epävakaita. Epävakaata säätä, epätietoisuutta Kreikan taloudessa, epätietoisuutta Venäjän tulevista toimista toimista. Epävakautta varmasti lisää Välimeren keinuva tilanne ja Kiinan mahdollinen pörssikupla? Välimeren tilanteesta on UNHCR yrittänyt virittää vastuuta Euroopalle, koska eurooppalaiset ovat olleet kovasti rakentamassa "humanitaarisen järjestelmän peruskiviä, joita rakentamisen eteen Eurooppa teki niin paljon työtä." Huonosti peruskivet on silloin aseteltu, kun kriisit vain pahenevat valtavasta tuesta huolimatta. Entisellä mallilla, eli rahan lisäämisellä suunta olisi todennäköisesti vain paheneva. Nyt on keksittävä uutta. Afrikan talous on kovassa kasvussa, joten tätä talouskasvua tulisi käyttää afrikkalaisten olojen kehittämiseen. Lisäksi on huomioitava, että sosiaalista siirtolaisista valtaosas on miehiä parhaassa iässä (71,5 prosenttia oli miehiä). Eikö heidän tulisi olla turvaamassa ja rakentamassa synnyinmaidensa talouskasvua ja olosuhteita?

No vakaata taitaa olla syksyn sieni- ja mustikkasato näillä keleillä. Synkistelyllä näistä ei selvitä vaan horisonttiin katsomalla. Vaikka alkavalta myrskyltä näyttää, niin toivoa on, sillä "myrskyn jälkeen on poutasää". Toivottavasti myrsky on pieni 😊 , joten kivaa sateista kesäpäivää vain kaikille.

Euroopan rajojen kuohut

Siirtolaistulvan ratkaisuna ei voi olla väestön siirtyminen pinta-alalta pieneen Eurooppaan. Ratkaisuja on haettava Euroopan rajojen ulkopuolelta. Talouselämän jutussa on muutamia hyviä näkökohtia, joilla painetta voitaisiin pienentää. Tästä.

Ennaltaehkäisevän perhetyön paleveluseteli menossa läpi

Jättämäni valtuustoaloite saanut positiivistä vastakaikua, eli perheille yksi tukimahdollisuus lisää :-) Toivottavasti tämä on yksi tärkeä askel sitä kohden, että lastensuojelun paine hellittää ja etenkin kodin ulkopuolelle tehtävät sijoitukset vähenisivät huomattavasti. http://webdynasty.jns.fi/djulkaisu/kokous/2015730-9.PDF

Hallan humautus!

Halla-aho muisti kivasti Wihosen kanssa järjestämäämme Lieksan ja Joensuun vierailuja seuraavasti:

"Ne, jotka ovat yhtä vanhoja kuin minä, muistavat J. Karjalaisen biisin "Lallin kumautus". (Lallin kumautus on drinksu, johon tulee lakkalikööriä, jaloviinaa ja jäitä. Aika hyvän makuinen.) Siinä lauletaan näin:

"En tahdo haukkua yhtään paukkua, mutta yhtä tahdon mainostaa."

Samassa hengessä haluan mainostaa Savo-Karjalan äänestäjille ehdokas Jussi Wihosta.

Maisteri ja kauppias Wihonen on Joensuun pitkäaikainen valtuutettu ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa hän oli yksi Pohjois-Karjalan ääniharavista. Hänellä on näissä vaaleissa hyvät mahdollisuudet, jos käytte antamassa hiukan työntöapua.

En mainosta Wihosta siksi, että nimeni mainitaan haastattelussa, vaan siksi, että Wihonen on tervejärkinen henkilö, joka on ottanut kantaa myös maahanmuuttokysymyksiin paikallisella tasolla. Wihonen taustajoukkoineen (terveiset Sampsalle!) oli keskeisellä tavalla organisoimassa sydämentykytyksiä aiheuttanutta vierailuani Lieksaan vuosi sitten."

Missä apu viipyy? pii-paa

Vuoden 2015 talousarvion käsittelyssä (Joensuu) halusin tietää, kuinka esim. ambulanssien vasteajat toimivat, kun henkilöstöä vähennetään?








Ja tänään saan lukea Karjalaisesta seuraavaa:

Maahanmuutto ja taakanjakomekanismi

Euroopan Unionissa valmistellaan keinoja, joilla eteläisten reuna-alueiden siirtolaismääriä jaettaisiin useiden Euroopan maiden huollettaviksi. Tämä mekanismi suunnitellaan toimivaksi niin, että laittomat ja lailliset siirtolaismäärät jakautuisivat seuraavan ajatusmallin mukaan. Maat joiden bruttokansantuote on suhteellisen suuri ja väestöntiheys pieni sekä jo vastaanotetut siirtolaismäärät pienet joutuisivat kantamaan kasvaneen vastuun kokonaisuudesta. Syntyneessä tilanteessa Suomi olisi selkeästi Euroopan kärkeä ja suhteellisesti saisimme huomattavasti kasvavan siirtolaisten määrän.

Lupaperusteisilla siirtolaisilla on jo tiedossa joku kohde, jonka mukaan he sijoittuvat Eurooppaan. Taakanjakomekanismi koskisi todennäköisesti lähinnä luvatonta siirtolaisuutta, joka ohjattaisiin kasvavissa määrin esim. Suomeen ja olisi mahdollisesti samalla jopa maamme perustuslain vastainen?

Alueellisesti Savo-Karjala olisi suurella todennäköisyydellä pakotettu vastaanottamaan kasvavaa määrää haasteellisesti ja kustannusrikkaasti kotoutettavasta siirtolaisuudesta, kun suurien kaupunkien lähiöiden asuntokanta alkaa olla jo täyttynyttä. Siirtolaisuus alkaisi siis näkymään alueilla, joilla jo muutoinkin on työpaikoista köyhyyttä.

Suomi tarvitsee seuraavaksi hallituksen, joka ajaa tässäkin asiassa ensisijaisesti Suomen etua. Perussuomalaisten vaaliohjelmassa on tähänkin haasteeseen hyviä ratkaisuja sekä onneksi Suomella on Jussi Halla-ahon kaltainen osaaja tiedottamassa taakanjakomekanismiin liittyvästä päätöksenteosta. Nykyinen kehitys on mielestäni huolestuttavaa ja häviäjiksi tässäkin joutuisivat pienet kunnat, pienet valtiot ja Euroopan parlamentissa pienen äänimäärän omaavat, jollei tuleva hallitus ymmärrä pitää neuvotteluissa suomalaisten eduista kiinni.

"Työvoimapula" ja maahanmuuttajien työllisyys sekä kotouttaminen Suomessa

Kotoutumisen tärkeimpiä mittareita on maahanmuuttajien työllisyys. Tästä tärkeästä kokonaisuudesta on olemassa arvokasta tietoa työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa (2014).

Poliittisissa puheissa elää oletus, että maahanmuuttajat paikkaisivat työikäisen väestön ns. vähenemisestä johtuvaa "työvoimapulaa". Erikoista tässä on se, että sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat jo eläköityneet ja ikuinen rauha on jo harventanut heidän rivejään. Tilastokeskuksen väestö iän mukaan taulukosta tämä on jo havaittavissa. Oletettua työvoimapulaa tulevaisuudessa helpottaa myös syntyvyyden pieneneminen, joka tarkoittanee myös varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa työskentelevien määrän pienenemistä, myös tämä selviää helposti samaisesta taulukosta. Yhteiskunnan tukeutuessa myös enenevissä määrin teknologian mahdollisuuksiin tulee työvoiman tarve vähentymään monilla aloilla.

Ulkomaalaistaustaisten määrä on lähes kymmenkertaistunut Suomessa kahden vuosikymmenen aikana, joten muutos on ollut suomalaisilla työmarkkinoille merkittävää. Vaikuttavana tekijänä on ollut oleskelu- ja matkustusrajoitteiden vapauttamisella. Tämän vapautumisen myötä Suomessa myönnettiin oleskelulupia vuonna 2012 seuraavasti; 34% perhesiteen vuoksi, 32% opiskelu ja vain 29% työnteon perusteella (Sisäasiainministeriö 2013), eli kokonaisuus on huoltosuhteelle hiukan haasteellinen. Lisäksi maahanmuuttajien työllistyminen alkaa laskea jo 37 ikävuoden jälkeen ja tästä tulisi olla hiukan huolissaan sillä seuraavan Tilastokeskuksen taulukon mukaan yli 60 000 maahanmuuttajaa lähestyy 37 vuoden ikää. 

Poliittisesti maahanmuutto on nähty työvoimapotentiaalia nostavana ja sitä on perusteltu maahanmuuttajien ikäperusteen mukaan, sillä suuri osa heistä on alle 35 vuotiaita. Koulutustasoiltaan he ovat jakautuneet seuraavasti: perusasteen koulutus 30%, keskiaste 29% ja korkea-aste 23%. Huomattavaa on, että 17% koulutusaste on tuntematon. Heikkojen työllisyysnäkymien aikoina maahanmuuttajan työllistymismahdollisuudet ja ansiotason kehittyminen on heikkoa lähes vuosikymmenen ajan, ja suuressa osassa Suomea ovat nämä heikot ajat vallitsevia lähes aina. Peruskoulutuksen päättävillä maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on kohonnut riski jäädä keskiasteen jatkokoulutuksen ulkopuolelle.

Maahanmuuttajien työllistymistä eri taloustilanteissa on tutkittu esim. Ruotsissa, jossa maahanmuuttajien määrä on moninkertainen ja kokemuksia kertynyt vuosikymmeniä. Näissä tutkimuksaissa mainitaan taloudellisen laskusuhdanteen vaikutuksen olevan maahanmuuttajan työllisyyteen pitkäkestoisesti vaikuttava. Tämä tarkoittaa vuosien heikompaa työllisyyttä ja taloustilaanteen kehittymistä. Negatiiviset vaikutukset kestävät tutkimuksen mukaan 5-7 vuotta, näin kunnon laman aikana kuten nyt, vaikutukset kestävät jopa 10 vuotta.

Länsi-Euroopan maista on siirtynyt pois vähäisen koulutustason ja kielitaidon työpaikat, joten siirtolaisilla tulisi olla osaamista, jolla pärjää nykyisessä Euroopassa ja etenkin Suomessa. Myös kulttuuri spesifit erot ovat maahanmuuttajilla huomattavia. Osa on hyvin korkeasti koulutettuja osaajia sekä asiantuntijoita ja kasvava osa heikossa asemassa olevia. Osa naisista on heikossa asemassa ja heidän pääsynsä esimerkiksi kotoutumista tukevien toimenpiteiden pariin vaikeaa. Yleisesti maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on vastaavia miehiä matalampi. Keskimääräisesti heidän kotitaloudet ovat enemmän tulonsiirtojen varassa, kuin kantaväestö ja tämä kehitys ei saavuta kantaväestön tasoa jopa vuosikymmeniin.

Suomessa tarjotaan monesti yrittäjyyttä vaihtoehtona maahanmuuttajille. Kuitenkin  esim. 2005 aloittaneiden maahanmuuttajayrittäjien yrityksistä oli enään kaksi yritystä viidestä toiminnassa vuonna 2010. Kokonaisuudessa työ- ja yritysmarkkinat eivät tällä hetkellä vedä ja liian useat maahanmuuttajat jäävät ns. työvoimapotentiaaliksi. Tätä taustaa vasten Suomessa tulisi noudattaa samaa mallia, kuin Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa ja Itävallassa, joissa maahanmuuttajille on pakollinen kotoutusohjelma kaikista kolmansista maista saapuville. Lisäksi tulisi olla Tanskan mallinen loppukoe, jonka selvittämällä saa oleskeluluvan.

Erikoista suomalaisessa kotouttamismaillissa on ollut, että kunnille kuuluu työvoimaan kuulumattoman maahanmuuttajan kotouttamisesta huolehtiminen, eli valtion jäsentymättömän maahanmuuttopolitiikan seurauksena kunnat kantavat sen suurimman vastuun, kuten esim. Lieksassa on päässyt käymään. Huomiota herättävää suomalaisissa kotouttamistoimenpiteissä on myös se, että maahanmuuttajat pitävät hyötyjä kyseenalaisina kotoutumisen kannalta. Ja Jokisaaren (2006) tutkimuksessa toimenpiteet näyttäytyvät lähinnä hallinnollisilta, joiden merkitystä maahanmuumaahanmuuttajien on vaikea ymmärtää ja kotoutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan varsin vähän hyötyä.

Mikä sitten auttaisi eniten kotoutumisessa? Lyhyellä aikavälillä yksityiselle sektorille sijoittuvilla työllistämistoimenpiteillä voidaan katsoa olevan vaikutusta maahanmuuttajien työllistymiselle. Koulutuksella taas voidaan vaikuttaa pitkän aikavälin myönteiseen kehitykseen. Walter ja Butschek (2013). Suomessa vain ongelmana on kohoava korkeakoulutettujen työttömyys ja jo muutoinkin laaja työvoimapotentiaali. Myös kielikoulutuksen lisäämistä tarjotaan ja tärkeintä se kielen osaaminen olisikin, mutta onko järkevää kurssittaa ihmistä jo kymmenettä kertaa kielikoulutuksessa? Näyttää siltä, että Suomeen olisi enemmän tulijoita, kuin meillä on mahdollista onnistuneesti kotouttaa. Tämä prosessi ei siis tue maahanmuuttajien ja suomalaisten tulevaisuutta. Meidän kaikkien tulisi yhdessä olla vastuuntuntoisia tässä vallitsevassa tilanteessa.


8.10.2015 Suomen perusta tutki myös asiaa http://www.suomenperusta.fi/ajatus/turvapaikanhakijoiden-tyollistymisesta/

Valtuustoaloitetta taas pukkaa.

Lapsiperheille tarjottava ennaltaehkäisevä tuki on merkittävää, kun halutaan vähentää mm. lastensuojeluun kohdistuvaa painetta. Lisäksi lastensuojelun ja etenkin kodin ulkopuolelle sijoitettujen kustannukset ovat kunnille huomattavia. Useimmiten kunnilta puuttuvat tähän työhön tarjottavat henkilöstöresurssit ja osaaminen. Näiden palveluiden tulisi sisältää ainakin, kotiin tarjottava kodinhoidollinen apu, lasten lyhytkestoiset terapiat sekä vanhempien kasvatuksellinen ohjaus sekä koulutus. Tämä kaikki olisi mahdollista saavuttaa palvelusetelimallilla.

Me allekirjoittaneet ehdotammekin, että palvelusetelimalli otetaan Joensuussa mahdollisimman nopeasti käyttöön ennaltaehkäisevään perhetyöhön tukemaan lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa jaksamista elämän haasteellisissa tilanteissa.

____________________________________________
Sampsa Jääskeläinen         ja         Jussi Wihonen