sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Kotouttaminen Joensuussa toimivien puolueiden vaaliohjelmissa

Kotouttaminen kuuluu kunnille ja kuntien tulee tehdä kotouttamisohjelmat. Koska kotouttamisen haasteet ovat kasvavia, niin luulisi kuntavaaleissa mukana olevien puolueiden olevan kiinnostuneita kotouttamisesta ohjelmissaan. Seuraava valtuusto tekee myös uuden kotouttamisohjelman, joten valtuustossa tulisi olla ihmisiä, jotka ymmärtävät kokonaisuuden päälle, eivät vain "ymmärrä" ongelmia. Maahanmuuton kun tulisi olla kuntia varten hyvinvointia ja elinvoimaa luoden, ei kunnat maahanmuuttoa varten.

JOENSUU

Perussuomalaiset:
- vastustamme haittamaahanmuuttoa.
- kiintiöpakolaisten määrä palautettava alkuperäiselle tasolle (30) nykyisin 150 Suomen suurin
- laittomasti maassa oleskelevien osalta on noudatettava lakia ja asetuksia
- viranomaisten tulee ohjata heidät palautuskeskuksiin (palautusjärjestelmän pariin)
Henkilökohtaisesti vaadin viellä kotouttamiseen tehokkuutta, ei erikielistä leikittämistä, vaan kielikoulutusta kokeineen, kotoutuksen seuraamista työllistymisprosentin kera, kotoutuvien hajasijoittamista, jotta segrekoitumis eli eriytymiskehitystä ei tapahdu.

Kokoomus:
- ei ole mitään. En löytänyt

Keskusta:
- Monikulttuurisuus on joensuulaisuutta

Vasemmistoliitto:
Ei sanaakaan

Joensuun Vihreät
- Ei sanaakaan aiheesta

SDP:
"Kehitetään kotoutumiskoulutusta
Koulutus on paras tapa kotouttaa maahan saapuneita maahanmuuttajia. Laadukkaan koulutuksen avulla takaamme heille mahdollisuuden tasa-arvoiseen elämään sekä sopeutumiseen työmarkkinoille Suomessa. Suomen kielen ja kulttuurin oppiminen edesauttavat kotoutumista. Kotouttamistoimenpiteissä on kiinnitettävä huomiota sukupolvien ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen. Mielestämme monikulttuuristen perheiden asema on turvattava ja kotoutumiskoulutukseen tulee osoittaa lisäresursseja tulevalla valtuustokaudella. Kotoutumisessa on tärkeää luonteva osallistuminen yhteiskunnallisiin tilanteisiin ja tilaisuuksiin sekä tiivis yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Onnistunut kotoutuminen vähentää myös kunnan kuluja."

Kun kokonaisuutena poliittinen ymmärrys on näin huonoa kotouttamisen suhteen tulisi ehdottomasti kotoutettavien määrää rajata Joensuussa. 

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Vaalikoneista ja niiden kysymyksistä sekä kustannuksista.

Kokeilun vuoksi testasin Karjalaisen vaalikoneella, mitä maksaisi yhteiskunnalle, jos vastaisi sen mukaa, mikä tuntuisi olevan kivaa? Käytin kustannusten arviolähteenä Joensuun talousarviota vuodelle 2016. Leikillisesti arvioin, että jokainen "näin olisi kivaa" vaihtoehto maksaisi kunnalle vain 1 miljoonan euroissa vuodessa. Todellisuus on jotain aivan muuta sillä esim. luokkakokojen pienentäminen maksaisi huomattavasti paljon enemmän. Samoin kävisi varhaiskasvatuksen puolella tai tarjota kaikki liikuntapaikat maksuttomana, kun perusopetuksen budjetti oli 56 miljoonaa ja varhaiskasvatuksen 39 miljoonaa. Vastaavasti, kun uimahallien, liikuntahallien ja jäähallien tulojen poistuma olisi huomattava vuodessa, niin lisälasku suorastaan kauhistuttaisi veronmaksajaa.

Tulokseksi sain kunnalle lisämenoja helposti 14 miljoonaa euroa. Kun kaupungin talousjohtajan  äänenpainolla olen antanut itseni ymmärtää, että 10 miljoonaa tarkoittaisi +1% veroasteeseen, niin 1,5% nosto olisi pakollinen.


maanantai 13. maaliskuuta 2017

Kotouttamisen kustannukset ja haasteet Joensuussa

13.1.2016 (alkuperäinen julkaisu)

Vuoden 2015 aikana Suomeen saapui n. 32000 turvapaikanhakijaa lähinnä Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Vaikka osittaista kotiin palaamista on tapahtunut, niin tulee Suomeen jäämään huomattavasti erikielisiä ihmisiä, joilla koulutus ja kultuurierot asettavat haasteita integroitumiselle kantaväestön kanssa. Suurin osa maahan saapuneista haluaisi siirtyä suurten keskusten, kuten Turku, Tampere ja Helsinki  lähistölle, mutta näitä alueita rasittaa jo nyt pula vuokra-asunnoista, joten ohjausta (määräys kunnille) oletettavasti tapahtuu. Helsingin seudulla on 40 000 ihmistä asuntojonoissa, joten paine ohjailevalle politiikalle on suuri. Ohjailu kotoutettavien asutussuunnassa kääntyy kohti pieniä kuntia (joista olen kirjoittanut jo aiemmin ennen tätä sosiaalisten siirtolaisten laajamittaista saapumista.)

Mitä tämä merkitsee Joensuun kohdalta?

Todennäköisesti Joensuukin on velvoitettu ottamaan vastaan oman osansa oleskeluoikeuden saaneista. Tämä tarkoittaa huomattavaa muutosta, sillä vaikka pakolaisia on aikaisemminkin  vastaanotettu, niin saapuvat määrät tulevat olemaan huomattavasti suurempia. Kotoutettavat tulevat lisäksi vaikuttamaan huomattavasti ulkomaalaisten osuuksiin Joensuussa, joka on ollut kuntataloutta ajatellen erittäin järkevällä pohjalla.

















Kuten taulukosta havaitaan, niin erittäin alhaisen työllisyysasteen omaavat kansallisuusryhmät ovat erittäin pieniä Joensuussa. 

Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista noin 35-45% saa maassa oleskeluun oikeuttavan luvan erilaisilla syillä ja vuonna 2015 saapuneiden määrän perusteella tämä tarkoittaa noin 13 tuhatta uutta kuntalaista. Heistä Joensuun osuus olisi mahdollisesti noin 150 hakijaa vuosittain. Tämä tarkoittaisi 5-7 vuodessa kaupungissa asuvien ulkolaistaustaisten määrän kaksinkertaustumista, sillä mukaan astuu myös perheiden yhdistämiset sekä muuttoliikenne lähelle samaa kulttuuria omaavien kanssa. Näin lyhyessä ajassa tapahtuva muutos on monilta osin hyvin haastava, sillä kuntaan sijoittuvat kuuluisivat niihin ryhmiin, joiden työllisyys on erityisen alhainen ja polku työelämään hyvin pitkä, jopa 7-10 vuotta.

Valtio (me veronmaksajat) korvaa kunnille vastaanotosta johtuvia kustannuksia, mutta jo nyt on selvä, ettei summat tule täyttämään aiheutuneita kustannuksia. Välillä valtio tarjoaa lisäksi 20 000 € "porkkanarahaa" vastaanottoon, mutta se on täysin mitätön syntyvien kustannusten rinnalla. Kustannuksia korvataan myös jälkikäteen, mutta ei ole varmaa, että valtiolla on niitä varoja kuntakorvauksiin tässä tilanteessa.

 Joensuussa saapuvien maahanmuuttajien kotouttamisesta vastaa Silta, joka on maahanmuutajien palvelupiste. Nykyisin siellä toimii kolme kunnan palkkalistoilla olevaa työntekijää ja heidän tärkein asiakasryhmä on noin 50 pakolaisena kuntaan saapunutta henkilöä. Kun kunta vastaanottaa 150 uutta kotoutettavaa vuodessa tarkoittaa tämä henkilöstön lisäämistä selvästi. Lisähenkilöiden tarve lienee 3-6 henkilöä ja tämä tarkoittaisi vuosittain ainakin noin 100 000€ lisäkuluja jo palkkoina. Kun vuosittain tapahtuvan sopimusperusteisen vastaanoton mukana saapuu myös lapsia niin heidän kouluihin ja päivähoitoon tarvitaan lisäpanostuksia. Kun päivähoidon hoitokuukauden kustannus on noin 1000€ ja koulu joudutaan yleensä aloittamaan maahanmuuttajille tarkoitetuilla pienluokilla, jossa henkilökunnan määrä on luokkaa kohti suuri, niin kustannukset nousevat selvästi yli kuntakorvausten jo yksilökohtaisesti.

On oletettava, että nuorisotyöhön joudutaan myös tekemään lisäpanostuksia, sillä heikossa taloustilanteessa jopa ei toivottua rasistisia ilmiöitä, joiden hoitoon kuluu huomattavia resursseja. Tämäkin tarkoittaisi työvoimaresurssien lisäämistä edelleen ja kustannusten nousua.

Mitä valtio sitten korvaa? (Lähde)

  • laskennallinen korvaus pakolaisten ohjauksen, neuvonnan ja muun kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä
  • sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset
  • kunnan maksama kotoutumis- ja toimeentulotuki (vain 3 vuotta)
  • tulkkaus- ja käännöspalvelut
  • ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki
  • alkukartoituksen järjestäminen
  • paluumuuttoavustus
  • entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevista henkilöistä aiheutuvien kustannusten korvaaminen
  • sodissa vapaaehtoisina palvelleista henkilöistä aiheutuvien kustannusten korvaaminen
  • ihmiskaupan uhrin auttaminen.

Huomattavaa on, että valtio ei siis korvaa kaikkea. Korvaukset ovat laskennallisia ei todellisia, erityiskustannuksia (10 vuotta, muistaakseni) ja tuet ovat määräaikaisia (3-4 vuotta), kuten toimeentulotuki. Kotoutuksessa ei myöskään huomioida riittävästi paluumuuttoon johtavaa ajattelumallia. 

SOTE-alue

Joensuu on siirtymässä 2017 maakunnalliseen Siun sote yhteistoiminta-alueeseen, jossa kaikkian maakunnan kuntien sosiaali- ja terveystoimet yhdistyvät. Kun kunnan maahanmuuton kanssa työskentelevistä lähes kaikki ovat sosiaalitoimen alaisia ja siirtyvät kuntayhtymän palvelukseen, niin ei ole järkevää tässä tilanteessa palkata lisää henkilöstöä, sillä sama henkilöstö voisi löytyä suuren organisaation sisältä poistaen päällekkäisyyksiä. Ratkaisut tässäkin asiassa tulisi tehdä vasta sitten, kun kuntayhtymä toimii ja ratkaisut ovat maakunnallisia.

Mitä Joensuussa sitten osattaisiin?  

Kun väistämättä tässä tilanteessa kuitenkin kuntana joudutaan osallistumaan kotouttamisen valtakunnalliseen haasteeseen, niin järkevintä se olisi tehdä niin kuin osataan parhaiten, eli koulutus- ja kasvatuskaupungin vahvuuksilla. Tätä osaamista vasten lasten kotouttaminen Joensuussa osataan. Näin perhekotimainen vaihtoehto saattaisi olla se toimivin. Haasteita Joensuulle taas toisi suuret yksinäisten miesten määrät, sillä suuren työttömyyden alueena (17%) kotoutumisen ja elämän rakentamisen haasteet koituisivat liian suureksi. Myös kouluissa reuna-alueilla olisi tilaa sekä niiltä löytyisi asuntoja. Tuupovaaran, Enon ja Pyhäselän kouluissa olisi oppilaille tilaa ja alueilta löytyisi kunnan omistamia vuokra-asuntoja, mutta taas muut palvelut olisivat kaukana. Itse pidän tätä vaihtoehtoa parhaana. Kuntakeskuksessa taas joudutaan turvautumaan mahdollisesti kunnan välivuokraukseen, jossa asunnot joudutaan hankkimaan vapailta markkinoilta ja on erittäin oletettavaa, osan kustannuksista kaatuvan kunnan maksettavaksi.  

Kuntalaisten edunvalvonta?

Valtio oletettavasti tekisi mielelään pitkiä sopimuksia vastaanotosta, mutta sitä ei Joensuun missään tapauksessa tulisi tehdä. Hetkellinen lyhyt sopimus ELYn kanssa seuraavaan vaalikauteen, jotta uusi valtuusto pääsee asiasta päättämään eli asia tulisi painotettua kuntalaisten äänestykseen. Kokonaisuus on niin paljon joensuulaisten kotikaupunkia muuttava, että vaaliuurnan kautta se olisi tehtävä. 

Minun mielestä jopa 160 kuntapaikkalaisen vastaanottaminen kerralla olisi mahdollista, kun perheistä 50% on lapsia. Perheiden tulisi olla useammasta eri kansallisuudesta ja asunnot sekä kotoutus hoidetaan eri kaupunginosiin (Tuupovaara, Eno, Kiihtelysvaara, Pyhäselkä) niin, että perheet saavat kantaväestöstä vapaaehtoiset tukiperheet.  Tärkeintä on, että vastaanotto ei ole jatkuvaa, vaan voidaan seurata kotoutumisen onnistumista resursien hallintaan luotavilla mittareilla ja kokonaisuudesta tehdään riittävä selvitys tulevalle valtuustolle. EI PYSYVÄLLE MEKANISMILLE, kun ei tiedetä mitä se edessään tuo. 

Päivitys: 3.2.2016 Perussuomalaisten Leena Meri muistuttaa kunnillle tulevasta "maksupommista"

Senäjoki ei ottanut pakolaisia, koska "Valtion korvaukset eivät kata kuluja". " Se on aika pitkälti minusta päätöksentekoon ja poliittiseen tahtoon liittyvä kysymys. Kyllä nämä taloudelliset reunaehdot meillä kaikilla ovat, ja nämä valtion korvaukset eivät kuitenkaan meidän laskelmien mukaan kata näitä palveluja, mitä pakolaisryhmien vastaanottaminen ja järjestäminen edellyttävät, Päivi Saukko perustelee."


torstai 9. maaliskuuta 2017

Joensuussa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin

Koska Karjalainen onnistui uutisoinnillaan luomaan Joensuulle mainetta, joka ei ole kovin lapsiystävällinen, niin on suorastaan pakko muistuttaa siitä hyvästä kehityksestä, jota kaupungissa on ollut. 

Ensinnäkin Joensuussa on rakenteilla parhaillaan useita uusia kouluja sekä päiväkoteja, joten esimerkiksi sisätilojen ilmaongelmat tulevat väistymään ja opetukseen löytyvät erinomaiset tilat. Myös kouluissa aloitettu digiloikan myötä oppilaat saavat laitteistoa opiskelunsa tueksi. Myös liikuntapaikkoja pyritään kehittämään kasvaviin tarpeisiin, kiire näillä olisi suuri.

Mutta sitten ennaltaehkäisevään tukeen. Terapiakustannuksien kasvu kaupungissa perustuu sosiaalihuoltolain mukaisiin ennaltaehkäisevien palveluiden lisäämiseen jo varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi psykoterapia, perheterapia, musiikki- ja ryhmäterapioiden asiakasmäärät ovat tästä syystä kasvaneet. Kun vuonna 2014 näissä terapioissa oli lapsia 107, niin vuonna 2015 asiakasmäärä oli kasvanut jo 158 lapseen ja nuoreen. Vuoden 2016 kohdalta ollaan menossa noin n. 200 asiakkaan määrässä. Mielestäni on hyvin ymmärrettävää, että tilaaja - tuottaja mallissa ei ole ennätetty reagoimaan riittävän nopeasti kyseiseen hyvinvointiloikkaan.

Joensuu on siis halunnut ja pystynyt vastaamaan tarpeeseen sekä luonnut toimivaa toimintamallia. Tämä varhainen tuki vähentää varmasti syrjäytymistä ja vähentää raskaamman tuen kuluja sekä on asiakkaille inhimillisempää. Tästä suuri kiitos kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitaitoiselle henkilöstölle. Joensuulle on myös rikkaus, että alueella on koulutettuja terapia-alojen osaajia ja lapsille löytyy palvelupaikka nopeasti, ja mielestäni haasteena on vain kunnallisen järjestelmän kyky ottaa vastaan uusia asiakkaita. 

20.10.2016