Karjalaisessa 29.12.2018
Venäjä on käännyttänyt Pohjois-Karjalan tasalla noin 150 laittomasti Suomeen pyrkinyttä.
Rajalla rauhallista ja kaikki hyvin. Toistaiseksi.
Siitä huolimatta Pohjois-Karjalan rajavartioston komentajan, eversti Vesa Blomqvistin mieli myllertää.
Turvallisuusviranomaisena hän ei ymmärrä sitä, että rajavalvonnan resurssit on ajettu rauhan olosuhteiden minimiin tilanteessa, jossa laittoman maahanmuuton, hybridivaikuttamisen ja terrorismin uhkat ovat todellisia.
- Mikä tahansa näistä saattaa minä päivänä tahansa ruveta näkymään myös rajavartioinnissa, hän sanoo.
Resurssipula voi heijastua jatkossa myös rajaliikenteen arkeen.
- Jos rajaliikenne kääntyy nopeaan kasvuun, se ei ruuhka-aikoina kerta kaikkiaan suju. Meillä ei ole riittävästi henkilöstöä hoitamaan mahdollista Niiralan kasvavaa rajaliikennettä, Blomqvist sanoo.
Viikolla 51 viisumivelvollisten määrä kasvoi Niiralassa yli 15 prosentilla.
- Niin hyvä ja hieno asia kuin se Suomen matkailuelinkeinon ja kaupan kannalta onkin, niin kasvun jatkuessa jonotusajat saattavat pidentyä merkittävästi myös Suomen puolella.
- Jo ennakkoon sanon, että silloin on perusteetonta moittia meidän ammattitaitoista henkilöstöämme, sillä kyse on yksinkertaisesti resurssipulasta, Blomqvist korostaa.
Rajamatkailua isompi huolen aihe on kuitenkin laittoman maahantulon uhka.
- Venäjän rajavartiosto on käännyttänyt tämän vuoden aikana Pohjois-Karjalan rajavartioston vastuualueen tasalla noin 150 Suomeen laittomasti maastorajan kautta pyrkinyttä eri maiden kansalaista.
- Kaakonkulmalla määrä lienee jo reilusti yli tuhat.
- Pitää antaa iso kiitos Venäjän kollegoille. Jos he eivät olisi pyrkiviä käännyttäneet, eivät meidän kätemme olisi millään riittäneet kaikkien kiinni ottamiseen, hän sanoo.
Jossain mitassa maarajan kautta papereitta Suomeen pyrkiminen on ammattimaista.
- Niiralan pohjoispuolella otettiin viime vuonna kiinni algerialaisryhmä, joka oli maksanut reissusta Algeriasta lähtien lentoliput ja muut kustannukset.
- Näytön saaminen on vaikeata, mutta kyllä itärajankin yli tulemiseen liittyy bisnestä, Blomqvist uskoo.
Viimeaikaisin esimerkki tästä on Saimaan kanavan kautta veneellä laittomasti tuodut henkilöt.
Uusi huolen aihe on se, että muutamat laittomasti Venäjän puolelta Suomeen tulleet ovat jakaneet sosiaalisessa mediassa reittiohjeita uusille tulijoille.
Kuinka moni on esimerkiksi tänä vuonna itärajan maaston kautta ylittänyt siten, ettei ole jäänyt rajalla Suomen tai Venäjän puolella kiinni, siitä on Blomqvistin mukaan mahdoton esittää arviota. Tiedossamme läpijuoksuja ei ole, mutta ihmettelisin, ellei tällaisiakin tapauksia olisi. Resursseillamme pystymme olemaan vahvoja vain riskianalyysin mukaisilla uhanalaisimmilla alueilla.
- Turvapaikanhakijat voidaan tilastoida, mutta me haluamme kaikki rajan ylittäjät viranomaistoimenpiteiden piiriin.
Rajavalvonnan toimintaympäristö on Blomqvistin mukaan muuttunut oleellisesti, ja todennäköisesti pysyvästi.
- Aiemmin asioiden ennakoitavuus oli hyvinkin korkeata luokkaa, nyt se on käytännössä nolla.
- Tapahtumat muualla maailmassa voivat heijastua Suomeenkin nopeasti, ja meillä pitäisi olla kykyä vastata muutoksiin, hän sanoo.
Rajavartiolaitos on määritellyt seuraavan viisivuotiskauden lisätarpeiksi 350 miljoonaa euroa hankintoihin ja 30 miljoonaa toimintamenoihin.
Lisärahoitus kohdentuisi pääosin kahden ulkovartiolaivan hankintaan, valvontalentokoneiden suorituskyvyn korvaamiseen, maa- ja merirajojen teknisten valvontajärjestelmien uusintaan, lentoasemien henkilöstölisäyksiin sekä toimintatilojen ja muun kestävyysvajeen paikkaamiseen.
Vaje on perua pitkän aikavälin kehityksestä. 1990-luvulla rajatarkastukset siirrettiin poliisilta Rajavartiolaitokselle. Jo sen myötä laitoksen henkilöstöä siirrettiin idästä ja pohjoisesta etelään.
Neuvostoliiton hajoaminen lisäisi valvontapainetta, mutta siitä huolimatta vartioasemien määrä puolitettiin.
- Sitten 2000-luvulla rajaliikenteen määrä kääntyi hurjaan kasvuun joka puolella. Kun samalla havaittiin rajatarkastusten yhteydessä laittomuuksia, siirrettiin laitoksen henkilökunnasta 190 rikostorjunta tehtäviin, vartioasemia lakkautettiin edelleen kuin myös yksi merivartiosto ja varusmiesyksikkö.
- Seuraavat kaksi valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa leikkasivat henkilöstöä pois 230 henkilötyövuotta.
- 2010-luvun sopeuttamisohjelma edellytti 18 johtopaikan lakkauttamista ja 28 miljoonan euron säästöjä. Sen myötä vähennettiin vahvuudesta 300 henkilötyövuotta, Blomqvist luettelee.
Parhaillaan toimeenpannaan noin 15 miljoonan euron säästöohjelmaa.
Muutoksen mittasuhteista kertoo se, että kun vartioasemia oli koko maassa enimmillään 125 niitä on nyt 37.
Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärä on nyt noin 2 700, kun se oli enimmillään noin 3 500.
Kaiken tämän seurauksena esimerkiksi Pohjois-Karjalan rajavartiostossa rajojen valvonta on supistunut 40 prosentilla.
Tuskaa lisää Helsinki-Vantaan lentoliikenteen jatkuva kasvu, jonka vuoksi siellä on koko ajan komennushenkilöitä rajatarkastuksissa muualta maasta.
- Meiltä on sinne komennettuja nyt seitsemän. Oma henkilöstömme on hieman vahvistunut, mutta komennukset syövät kasvun, Blomqvist sanoo.
Hallituksen vuosien 2017-2018 kehysbudjetissa rajavartioiden määrää varauduttiin nostamaan kahdellasadalla.
Ensi vuoden budjetissa lisättiin 1,8 miljoonaa euroa Helsinki-Vantaan rajatarkastuksiin ja rajavalvontaan sekä 1,3 miljoonaa valtion tuottamien Rajavartiolaitoksen tietotekniikkajärjestelmien hinnannousuun.
Samalla muuta rahoitusta leikattiin 2,1 miljoonalla eurolla. Leikkaus kohdistuu EU:n uuden rajanylitystietojärjestelmän käyttöönottoon.
- Se on määrä ottaa käyttöön kaikilla EU:n ulkorajoilla vuosina 2020-2021. Ilman leikkausta Niiralaan olisi saatu 4-7 rajavartijaa valmistelemaan järjestelmän käyttöönottoa ja kouluttautumaan käyttöön.
- Kävi kuitenkin niin, että kun ensi vuodelle oli suunniteltu kahta isoa rajavartijakurssia, niin toinen jouduttiin peruuttamaan. Peruutetulla kurssilla olisi koulutettu nimenomaan uuden matkustajatietojärjestelmän käyttäjiä, Blomqvist ihmettelee päättäjien logiikkaa.
Muuttunut toimintaympäristö, Helsinki-Vantaan ja Lapin lentoasemien kasvavat tarpeet, itärajan valvonta, merelliset tehtävät ja lisääntyvät EU-velvoitteet ovat Blomqvistin mukaan jyrkästi ristiriidassa Rajavartiolaitoksen rahoituksen kanssa.
Nyt mennään hänen mukaansa minimillä, eikä minkäänlaista varautumista poikkeustilanteisiin käytännössä ole.
- Me koulutamme vuosittain evp-henkilöstöä tilapäistarpeisiin. Mutta jos tarvitaan jostain syystä nopeasti merkittävästi lisää henkilöresursseja, niin meillä ei ole mistä ottaa.
- Minulla ei ole nyt yhtään ylimääräistä henkilöä Niiralassa eikä maastorajoilla, vaan päinvastoin on vajetta. Tästä syystä minun on huolehdittava siitä, että käytämme resurssejamme entistä priorisoidummin lakisääteisten päätehtävien hoitoon ja teemme muita tehtäviä harkiten ja vain silloin, kun tuotamme erityistä lisäarvoa.
- Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa meidän on tingittävä esimerkiksi vene- ja ajoneuvohankinnoista ja muista rajavalvonnan tärkeistä välineistä.
- Ensi vuosi on Rajavartiolaitoksessa vaikein pitkään aikaan ja ilman rahoituksen tasokorotusta on vaikea löytää kohteita, mistä vielä säästää, hän sanoo.
Kiteytettynä hänen suuri huolenaiheensa on se, ettemme voi enää lainkaan ennakoida sitä, mitä huomenna tapahtuu, mutta ainakaan rajavalvonnan mitoituksessa Suomi ei ole varautunut muutoksiin lainkaan.
