sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Vanäjä turvaa Suomen rajan!!!

Karjalaisessa 29.12.2018

Venäjä on käännyttänyt Pohjois-Karjalan tasalla noin 150 laittomasti Suomeen pyrkinyttä.
Rajalla rauhallista ja kaikki hyvin. Toistaiseksi.
Siitä huolimatta Pohjois-Karjalan rajavartioston komentajan, eversti Vesa Blomqvistin mieli myllertää.
Turvallisuusviranomaisena hän ei ymmärrä sitä, että rajavalvonnan resurssit on ajettu rauhan olosuhteiden minimiin tilanteessa, jossa laittoman maahanmuuton, hybridivaikuttamisen ja terrorismin uhkat ovat todellisia.
Mainos alkaa
Mainos päättyyKar
- Mikä tahansa näistä saattaa minä päivänä tahansa ruveta näkymään myös rajavartioinnissa, hän sanoo.
Resurssipula voi heijastua jatkossa myös rajaliikenteen arkeen.
- Jos rajaliikenne kääntyy nopeaan kasvuun, se ei ruuhka-aikoina kerta kaikkiaan suju. Meillä ei ole riittävästi henkilöstöä hoitamaan mahdollista Niiralan kasvavaa rajaliikennettä, Blomqvist sanoo.
Viikolla 51 viisumivelvollisten määrä kasvoi Niiralassa yli 15 prosentilla.
- Niin hyvä ja hieno asia kuin se Suomen matkailuelinkeinon ja kaupan kannalta onkin, niin kasvun jatkuessa jonotusajat saattavat pidentyä merkittävästi myös Suomen puolella.
- Jo ennakkoon sanon, että silloin on perusteetonta moittia meidän ammattitaitoista henkilöstöämme, sillä kyse on yksinkertaisesti resurssipulasta, Blomqvist korostaa.
Rajamatkailua isompi huolen aihe on kuitenkin laittoman maahantulon uhka.
- Venäjän rajavartiosto on käännyttänyt tämän vuoden aikana Pohjois-Karjalan rajavartioston vastuualueen tasalla noin 150 Suomeen laittomasti maastorajan kautta pyrkinyttä eri maiden kansalaista.
- Kaakonkulmalla määrä lienee jo reilusti yli tuhat.
- Pitää antaa iso kiitos Venäjän kollegoille. Jos he eivät olisi pyrkiviä käännyttäneet, eivät meidän kätemme olisi millään riittäneet kaikkien kiinni ottamiseen, hän sanoo.
Jossain mitassa maarajan kautta papereitta Suomeen pyrkiminen on ammattimaista.
- Niiralan pohjoispuolella otettiin viime vuonna kiinni algerialaisryhmä, joka oli maksanut reissusta Algeriasta lähtien lentoliput ja muut kustannukset.
- Näytön saaminen on vaikeata, mutta kyllä itärajankin yli tulemiseen liittyy bisnestä, Blomqvist uskoo.
Viimeaikaisin esimerkki tästä on Saimaan kanavan kautta veneellä laittomasti tuodut henkilöt.
Uusi huolen aihe on se, että muutamat laittomasti Venäjän puolelta Suomeen tulleet ovat jakaneet sosiaalisessa mediassa reittiohjeita uusille tulijoille.
Kuinka moni on esimerkiksi tänä vuonna itärajan maaston kautta ylittänyt siten, ettei ole jäänyt rajalla Suomen tai Venäjän puolella kiinni, siitä on Blomqvistin mukaan mahdoton esittää arviota. Tiedossamme läpijuoksuja ei ole, mutta ihmettelisin, ellei tällaisiakin tapauksia olisi. Resursseillamme pystymme olemaan vahvoja vain riskianalyysin mukaisilla uhanalaisimmilla alueilla.
- Turvapaikanhakijat voidaan tilastoida, mutta me haluamme kaikki rajan ylittäjät viranomaistoimenpiteiden piiriin.
Rajavalvonnan toimintaympäristö on Blomqvistin mukaan muuttunut oleellisesti, ja todennäköisesti pysyvästi.
- Aiemmin asioiden ennakoitavuus oli hyvinkin korkeata luokkaa, nyt se on käytännössä nolla.
- Tapahtumat muualla maailmassa voivat heijastua Suomeenkin nopeasti, ja meillä pitäisi olla kykyä vastata muutoksiin, hän sanoo.
Rajavartiolaitos on määritellyt seuraavan viisivuotiskauden lisätarpeiksi 350 miljoonaa euroa hankintoihin ja 30 miljoonaa toimintamenoihin.
Lisärahoitus kohdentuisi pääosin kahden ulkovartiolaivan hankintaan, valvontalentokoneiden suorituskyvyn korvaamiseen, maa- ja merirajojen teknisten valvontajärjestelmien uusintaan, lentoasemien henkilöstölisäyksiin sekä toimintatilojen ja muun kestävyysvajeen paikkaamiseen.
Vaje on perua pitkän aikavälin kehityksestä. 1990-luvulla rajatarkastukset siirrettiin poliisilta Rajavartiolaitokselle. Jo sen myötä laitoksen henkilöstöä siirrettiin idästä ja pohjoisesta etelään.
Neuvostoliiton hajoaminen lisäisi valvontapainetta, mutta siitä huolimatta vartioasemien määrä puolitettiin.
- Sitten 2000-luvulla rajaliikenteen määrä kääntyi hurjaan kasvuun joka puolella. Kun samalla havaittiin rajatarkastusten yhteydessä laittomuuksia, siirrettiin laitoksen henkilökunnasta 190 rikostorjunta tehtäviin, vartioasemia lakkautettiin edelleen kuin myös yksi merivartiosto ja varusmiesyksikkö.
- Seuraavat kaksi valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa leikkasivat henkilöstöä pois 230 henkilötyövuotta.
- 2010-luvun sopeuttamisohjelma edellytti 18 johtopaikan lakkauttamista ja 28 miljoonan euron säästöjä. Sen myötä vähennettiin vahvuudesta 300 henkilötyövuotta, Blomqvist luettelee.
Parhaillaan toimeenpannaan noin 15 miljoonan euron säästöohjelmaa.
Muutoksen mittasuhteista kertoo se, että kun vartioasemia oli koko maassa enimmillään 125 niitä on nyt 37.
Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärä on nyt noin 2 700, kun se oli enimmillään noin 3 500.
Kaiken tämän seurauksena esimerkiksi Pohjois-Karjalan rajavartiostossa rajojen valvonta on supistunut 40 prosentilla.
Tuskaa lisää Helsinki-Vantaan lentoliikenteen jatkuva kasvu, jonka vuoksi siellä on koko ajan komennushenkilöitä rajatarkastuksissa muualta maasta.
- Meiltä on sinne komennettuja nyt seitsemän. Oma henkilöstömme on hieman vahvistunut, mutta komennukset syövät kasvun, Blomqvist sanoo.
Hallituksen vuosien 2017-2018 kehysbudjetissa rajavartioiden määrää varauduttiin nostamaan kahdellasadalla.
Ensi vuoden budjetissa lisättiin 1,8 miljoonaa euroa Helsinki-Vantaan rajatarkastuksiin ja rajavalvontaan sekä 1,3 miljoonaa valtion tuottamien Rajavartiolaitoksen tietotekniikkajärjestelmien hinnannousuun.
Samalla muuta rahoitusta leikattiin 2,1 miljoonalla eurolla. Leikkaus kohdistuu EU:n uuden rajanylitystietojärjestelmän käyttöönottoon.
- Se on määrä ottaa käyttöön kaikilla EU:n ulkorajoilla vuosina 2020-2021. Ilman leikkausta Niiralaan olisi saatu 4-7 rajavartijaa valmistelemaan järjestelmän käyttöönottoa ja kouluttautumaan käyttöön.
- Kävi kuitenkin niin, että kun ensi vuodelle oli suunniteltu kahta isoa rajavartijakurssia, niin toinen jouduttiin peruuttamaan. Peruutetulla kurssilla olisi koulutettu nimenomaan uuden matkustajatietojärjestelmän käyttäjiä, Blomqvist ihmettelee päättäjien logiikkaa.
Muuttunut toimintaympäristö, Helsinki-Vantaan ja Lapin lentoasemien kasvavat tarpeet, itärajan valvonta, merelliset tehtävät ja lisääntyvät EU-velvoitteet ovat Blomqvistin mukaan jyrkästi ristiriidassa Rajavartiolaitoksen rahoituksen kanssa.
Nyt mennään hänen mukaansa minimillä, eikä minkäänlaista varautumista poikkeustilanteisiin käytännössä ole.
- Me koulutamme vuosittain evp-henkilöstöä tilapäistarpeisiin. Mutta jos tarvitaan jostain syystä nopeasti merkittävästi lisää henkilöresursseja, niin meillä ei ole mistä ottaa.
- Minulla ei ole nyt yhtään ylimääräistä henkilöä Niiralassa eikä maastorajoilla, vaan päinvastoin on vajetta. Tästä syystä minun on huolehdittava siitä, että käytämme resurssejamme entistä priorisoidummin lakisääteisten päätehtävien hoitoon ja teemme muita tehtäviä harkiten ja vain silloin, kun tuotamme erityistä lisäarvoa.
- Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa meidän on tingittävä esimerkiksi vene- ja ajoneuvohankinnoista ja muista rajavalvonnan tärkeistä välineistä.
- Ensi vuosi on Rajavartiolaitoksessa vaikein pitkään aikaan ja ilman rahoituksen tasokorotusta on vaikea löytää kohteita, mistä vielä säästää, hän sanoo.
Kiteytettynä hänen suuri huolenaiheensa on se, ettemme voi enää lainkaan ennakoida sitä, mitä huomenna tapahtuu, mutta ainakaan rajavalvonnan mitoituksessa Suomi ei ole varautunut muutoksiin lainkaan.


maanantai 10. syyskuuta 2018

Maahanmuuton kielibisnes

Maahanmuuton kielibisnes on yrityksille tuottavaa, mutta yhteiskunnalle tehotonta.

Valtiontarkastusvirasto tutki

"Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida, miten tuloksellista TE-hallinnon järjestämä kotoutumiskoulutus ja siihen sisältyvä kielikoulutus on ollut"

"Tarkastuksessa havaittiin, että kotoutumiskoulutuksissa tavoitteena olevaa kielitaitotasoa ei useinkaan saavuteta. Kielitaitotason B1 saavutti vuosina 2013–2016 vajaat 35 prosenttia kotoutumiskoulutuksen päättäneistä henkilöistä. Kielitaidon tasoa selittivät henkilön tausta, kielitaidon lähtötaso ja koulutuksen sisältö. "

Huomattavaa on, että B1 taso ei ole kovin korkea ja kuvaa lähinnä jokapäiväisistä normaaleista rutiinesta itsenäisesti selviytymistä. B1 ei ole mielestäni työkielitasoa, vaan itsensä viihdyttämiseen liittyvää tasoa.

"B1
Hallitsen jokapäiväisiin tilanteisiin liittyvän sanaston mielestäni vähintään kohtalaisesti.
Selviän jokapäiväisistä puhetilanteista työssä ja vapaa-aikana. Ymmärrän selkeän
yleiskielisen puheen ja TV-ohjelmien pääasiat, jos puhe käsittelee minulle tuttuja asioita
ja jos puhe on suhteellisen hidasta ja selkeää. Normaalitempoinen puhe saattaa tuottaa
vaikeuksia, jos puhejakso on pitkä ja aihepiiri vieras. Pystyn lukemaan jokapäiväistä tai
työhön liittyvää tekstiä, jos se ei vaadi syvempää kielen tuntemusta. Osaan kirjoittaa
yksinkertaisia tekstejä tutuista aiheista sekä vastata lyhyesti tiedusteluihin. Hallitsen
peruskieliopin."

Yksityisten bisneksiin rahoitusta seuraavasti.

"Valtion talousarvioesityksissä kotoutumiskoulutuksen hankintaan oli varattu vuosina 2015–2018 keskimäärin 82 miljoonaa euroa vuodessa. Maahanmuuttajien määrän kasvun seurauksena kotoutumiskoulutukseen varattuja talousarviomäärärahoja lisättiin 45 prosentilla vuonna 2016."
"

torstai 6. syyskuuta 2018

Monikulttuurisuus muuttaa suomalaisuutta, mutta mihin suuntaan?

Suomalaisuus muuttuu jatkuvasti,  mutta mihin suuntaan? Todennäköisesti irakilainen ei halua olla suomalainen suomalaisilla perinteillä. Hän haluaa olla suomalainen irakilaisilla perinteillä. Henkilökohtaisesti taas en halua suomalaisena irakilaisia perinteitä, sillä en koe sitä merkitylliseksi tai perinteiseksi. Perinteet taas luovat turvallisia arvoja yksilön elämään.

Monikulttuuristamisessa törmätään kyseiseen ongelmaan, jossa kulttuurit ja arvot törmäävät. Tätä tapahtuu niin avioliitoissa, kuin myös asuinalueiden valinnassa. Me "suomalaiset" hakeudumme sinne, missä on itseä miellyttävät arvot eli segrekaation polttoainetta. Eli koko monikulttuuri olisi tällöin turha prosessi, sillä se synnyttää kasvavaa eriytymistä  ja kaipuuta kaltaisten pariin.

Taas, jos monikulttuuri voisi muotoutua yhtenäiskulttuuriksi, niin silloin siitä muodostuu yksi monokulttuurinen arvo, joka on samankaltainen lähes kaikissa läntisissä suur- ja keskikokoisissa kaupungeissa. Mitä järkeä silloin koko monikuttuurissa olisi?

Eikö järkevintä ole kansalliset valtiot ja niiden välinen kulttuurivaihto? Maan sisäiset eroavaisuudet ja niiden välinen kultturivaihto, kuin väkisin ja keinotekoisesti rakennettu monikulttuurisuus, josta oikeastaan kukaan ei saa hyvinvointia sekä turvallisuutta irti?

torstai 19. heinäkuuta 2018

Laittomat meritaksit Suomenlahdelle?

Euroopaan laittomasti saapuvista siirtolaisvirroista pääosa tulee toistaiseksi Välimeren yli. Huomattavana osana tätä toimintaa ovat eri järjestöjen meritaksit, jotka hakevat laittomasti Eurooppaan pyrkiviä Libyan aluevesirajalta. Erikoiseksi toiminnan tekee se, että järjestöt kuljettavat laittomasti siirtolaisuutta tavoittelevat 1300 km päähän Eurooppaan ja lähinnä Espanjaan, eikä lähimpään satamaan Afrikan mantereelle. Ylen uutisessa eräs siirtolaisuuteen pyrkivä kertoi, että näille aluksille soitetaan, kun lasti lähtee rannasta. Espanjan sosialistinen  hallitus on ollut tälle toiminnalle myötämielinen ja salliva.

Italia uuden hallituksen toiminnan ansiosta Italia ja Malta sulkivat satamansa ihmiskauppaan verrattavalta toiminnalta ja toiminta hakee näin uusia reittejä EU rajan ylitykseen. On hyvä muistaa, että Suomi on merialueineen myös EU rajaa. Voisiko meritaksitoiminta siirtyä Suomenlahdelle Venäjän ja Suomen välille?  Kun tiedetään, että siirtolaisuuteen pyrkivät kykenevät käyttämään tuhansia dollareita matkaansa, niin miksipä he eivät tulevaisuudessa lentäisi Pietariin ja paikallisen mafian avulla pyrkimään muutamien kilometrien rajanylitykseen Suomenlahdella. Samat "meripelastamisen" säännöt ne ovat Suomessakin ja järjestöt voisivat edelleen kuljettaa lastinsa suoraan esim. Kauppatorille. Kuinka Suomen hallitus toimisi siinä tilanteessa? Olisiko rohkeutta takavarikoida järjestöjen alukset ja palauttaa pyrkijät turvalliseen maahan?

Euroopan Unioni on jo osoittanut, että taakka jää sille maalle, joka taakan ottaa vastaan. Sallimalla järjestöjen laiton toiminta EU:n yhdellä rajalla voi se ilmestyä myös omalle rajalle luoden omia erityislaatuisia ongelmia.




(Kuvassa 20.7.2018 Open Arms ohittaa Tunisian 20 km päästä ja kuljettaa laittomasti EU:hun pyrkijöitä Espanjaan)


perjantai 23. maaliskuuta 2018

Ei turvapaikkatutkittavia kouluihin ja päiväkoteihin

Kesälahden koululla oli vieraillut turvapaikanhakijoita osana kansainvälisyyskasvatusta. Erään isän mukaan oppilaitoksesta ei oltu tiedotettu vanhempia kyseisestä poikkeuksellisesta tapahtumasta, vaan perheet saivat tiedon vasta lapsiltaan tapahtuman jälkeen.

Koulun rehtori ei mielestäni ole ottanut riittävästi huomioon erityislaatuisen tapahtuman riskejä. Miksi hän ei ole tiedostanut seuraavia asioita?

Turvapaikanhakija voi tulla mistä maasta ja mistä syystä tahansa. Kyseessä on prosessi, jolla hakija yrittää saavuttaa oleskeluluvan kyseiseen valtioon. Syynä voi olla oikea turvan tarve, turvatyöpaikan tai sosiaaliturvapaikan tarve. Joissakin tapauksissa kyseeseen voi tulla matkustelu tai äärimmäisenä jopa terrorismi.  Isis on pyrkinyt värväämään turvapaikanhakijoita aktiivisesti.

Viranomaisten sanoilla tiedämme, että 80-90% turvapaikanhakijoista ovat "kadottaneet" identiteettinsä, mutta eivät puhelimiaan. Turvapaikanhakija joutuu aina prosessiin, eli turvapaikkatutkintaan. Sen aikana pyritään selvittämään, kuka hän on, mistä hän tulee ja miksi? Tutkinnassa olevista osa saa turvapaikan, vaikka ei ole pystytty selvittämään kuka henkilö on. Henkilötietojen kadottamisella on siis pyritty vaikeuttamaan suomalaisten turvallisuusviranomaisten toimintaa.

Kun turvapaikan saa vain n. 27% hakijoista ja irakilaisista vain 18% niin hylättyjen kohdalla riskiarviot selvästi nousevat ja heitä ei kannattaisi jo hakuvaiheessa viedä lasten ja nuorten pariin viihtymään. Riski kasvaa juuri hylätyn päätöksen jälkeen, kuten tapahtui Turussa surullisessa mahdollisessa terroriteossa. Maan hallituksessa on pohdittu uhka-arvioita ja jopa palautuskeskusten käyttöönottoa turvallisuustekijänä.

Näillä tiedoilla turvapaikkatutkinassa oleva henkilö saa todennäköisemmin kielteisen päätöksen ja on mahdollisesti valtiollisen uhka-arvion alainen. Tässä vaiheessa ei ole järkevää, että hänellä on tiedossa ne haavoittuvimmat paikat, kuten lasten päiväkodit sekä koulut. Kesälahdella koulun rehtori on ottanut itselleen päätettäväkseen valtion viranomaisille kuuluvat turvallisuusarviot ja avannut koulumaailman avoimeksi. Kuuluuko tämä rehtorin valtuuksiin? Perheitä olisi ehdottomasti täytynyt informoida aikaisemmin ja antaa perheiden päättää asiasta. 

Kansainvälisyys on kouluissa tärkeää. Sitä voidaan kehittää vierailuilla ja käyttämällä maassa jo asuvia pakolaisia, opiskelijoita ja perheitä hyödyksi. Heidän kohdallaan ei ole turvapaikkatutkintaa käynnissä ja heidän henkilöllisyys on määritelty. Heidän kansainvälisesti kasvattava näkemyksensä on myös käytössä pitkäkestoisesti. 

lauantai 17. helmikuuta 2018

Elitistien auttamisharrastus?

Elitistien auttamisharrastukset?
Karjalaisessa on viime päivinä otettu ahkerasti kantaa kiintiöpakolaismäärien kasvattamisesta Suomessa. On faktaa, että Suomen vastaanottama pakolaiskiintiö 750 on pieni, mutta lähes yhtä pieni se on vaikka se olisi nolla tai 7500, sillä pakolaisia on maailmassa lähemmäs 70 miljoonaa ja juuri julkaistun tutkimuksen mukaan noin 350 miljoonaa lasta asuu konfliktialueiden vaikutuspiirissä (Pelastakaa Lapset raportti 2018).

Suomen ottaessa vuodessa 750 kiintiöpakolaista, niin siihen prosessiin käytetyn ajan, valmistelun ja rahoituksen aikana on syntynyt moninkertainen määrä uusia pakolaisia maailmalla. Tämä aika, vaiva ja raha tulisi käyttää ennaltaehkäiseviin prosesseihin ja tukeen sinne missä todellinen ongelma on eli kriisien lähialueille. Tästä keskusteltaessa tulee kanssakeskustelijalta erittäin usein vastaan lausahdus ”no pääsevät edes he Suomeen”, joka on mielestäni suorastaan vastuun pakoilua ja tosiasioiden kieltämistä. Kyseisessä vuoropuhelussa seuraavaksi alkaisi keskustelu missä autetaan, joka monesti kääntyy tilaan, jossa resurssiauttaminen (raha) on kuin polttaisi kynttilää kahdesta päästä eli maailmalla ja täällä kotimaassa. Esimerkiksi Tanska teki päätöksen, etteivät ota kiintiöpakolaisia suuresta turvapaikanhakijamäärästä johtuen.

Sosiaali- ja terveysministeriön joulukuussa julkaiseman raportin mukaan ”kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen alhaisimmat työllisten osuudet olivat Afrikasta ja Lähi-idästä saapuneilla 18–64-vuotiailla maahanmuuttajilla, joista vain noin 40 % oli työllisiä.” Joten kansallinen hyvän tahdon työ ei ole oikea hyvän tahdon työ, sillä kotimassaan suutari olisi tilanteen rauhoituttua taas työssä oleva suutari.

Eliitti aloittakaa auttaminen ensin Suomesta. Esimerkiksi Karjalainen ja yritysrypäs voisi alkaa sponsoroimaan ruokapalvelun vapaaehtoisten polttoainekuluja, he kun ajavat ruokaa kaupoista jakopaikalle sekä kuljettavat ruokasäkkejä ihmisten kotiin sosiaalipalveluiden ohjeistuksen mukaan, kun yhteiskunnalla ei siihen ole varaa. Viedään sen jälkeen tarkkaan suunniteltu apu 350 miljoonalle naiselle ja lapselle konfliktialueiden vaikutuspiiriin.

tiistai 13. helmikuuta 2018

Ei nimi miestä pahenna, vaan mies nimen

Ei nimi miestä pahenna, vaan mies nimen.

2017 Helsingin seksuaalirikostuomioissa on monenlaista huomioitavaa, katso vaikka lopusta itse.

#metoo näissä tuomioissa on tasa-arvo kaukana ja seksuaalista itsemääräämisoikeutta on loukattu karmeasti. Ruotsistako se tämäkin pahanteko on matkittu? Näissä ei siis ole kyseessä ilmoituksista, vaan tuomiosta. On siellä Ari ja Mikkokin osallistunut väärintekoon, mutta ei listasta nyt Kalevala tule ensimmäisenä mieleen.


perjantai 5. tammikuuta 2018

Mitä maahanmuuton eri muodot maksavat?

Raportti maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista on julkaistu. Vaikka raportti perustuu osittain vanhoihin tietoihin on se suorastaan pysäyttävä. Alla muutamia erittäin pysäyttäviä kuvakaappauksia raportista.