Näkemystäni kotouttamisen turvallisuushaasteisiin kunnissa

Maahanmuuton turvallisuushaasteet pitkäkestoisia 

 

Jo vuosia jatkunut sekä  huomattavasti kasvanut maahanmuutto ja haittamaahanmuutto tuo Suomeen ilmiöitä, joita maassamme ei ole aikaisemmin nähty. Ilmiöt ovat levinneet jo osittain suurista kaupungeista keskikokoisiin ja pieniin kaupunkeihin, jotka joutuvat selviytymään kasvavista kotouttamisen haasteista. Erilaisesta kultturiympäristöstä ja uskontojen sekä uskomusten parista saapuvat uussuomalaisuutta tavoittelevat henkilöt haastavat suomalaisen lakeihin, normeihin sekä tapoihin perustuvan hyvin kehittyneen kulttuuriympäristön.

Poliisin tutkijat kantoivat esim. seuraavista haasteista huolta, ja joita itse pidän hyvinkin merkityksellisinä.
- maahanmuuton turvallisuuskysymyksiä on julkisessa keskustelussa käsitelty pintapuolisesti ja jopa vähätellen.
- maahanmuuttokriittisen perussuomalaisen puolueen kannatuksen lasku kertovat demokratian kriisistä (tässä kysymyksessä ihmiset kokevat, ettei hallituspuolue ole kyennyt tekemään riittävästi)
- turvattomuuden tunteen taustatekijöistä ja maahanmuuton lieveilmiöistä tulisi kiireesti käydä kriittistä, toisia kunnioittavaan dialogiin pyrkivää ja tosiasiat tunnistavaa poliittista keskustelua
- maahanmuuttopoliittinen keskustelu vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja niiden saavuttamisen keinoista ei sen sijaan ole vieläkään alkanut
- maahanmuuttopolitiikan puute näkyy - kuin vaivihkaa - muun muassa kasvaneena asuinalueiden segregaationa, huono-osaisuuden keskittymisenä ja ulkomaalaistaustaisten keskittymisenä muutamiin kouluihin.
-  esimerkiksi Etelä- ja Keski-Ruotsissa on 55 maantieteellistä aluetta, jossa paikallinen rikollisverkosto aiheuttaa merkittävää turvattomuutta ja tuottaa laajoja heijastevaikutuksia eri yhteiskunnan sektoreille
- ennalta estävä maahanmuuttopolitiikka maksaa itsensä monin verroin takaisin
- maahanmuuttopolitiikan osalta tarvitsemme hallitun lähestymistavan, joka kunnioittaa niin emäntää ja isäntää kuin vierastakin. Maassa maan tavalla, kuten tasavallan presidentti on todennut.

Kun kunnille jää vastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta, niin osa yllämainituista tekijöistä heikentävät kuntien kykyä toteuttaa tehokasta, järkiperäistä sekä tulosperusteista kotouttamista. Tulevissa kunnanvaltuustoissa tulisikin olla ihmisä, jotka ovat olleet jo pitkäkestoisesti kiinnostuneita maahanmuuton haasteista sekä etenkin ongelmista luomalla samalla uusi ratkaisuja, sillä entiset ongelmia silittelevät mallit eivät selvästi toimi. Erikielinen leikittäminen ja kulttuurikahvilat eivät ole onnistuneet tuottamaan polkua, joka johtaisi laaja-alaiseen työllistymiseen. Kotoutuksen päämääränä tulisi olla työ, turvallisuus ja hyvinvointi. Mittarina tulisi olla työllisyysaste, joka määrittelee, kuinka paljon seutukunnan kantokyky kestää maahanmuuton haasteita. Taloudellisuuden tulee olla ehdottomasti erittäin määräävää, sillä edullisemmin on saatava huomattavasti parempaa. Myös aktiivinen viranomaisten yhteistyö järkevillä poliittisilla raameilla parantavat turvallisen kotouttamisen mahdollisuuksia. Positiivinen syrjintää ei voida harjoittaa kunnissa ja uusien asukkaiden on arvostettava paikallisia arvoja. Lisäksi, kun esitetään maahanmuuton ongelmista kriittisiäkin ajatuksia, niin vastaus "ei noin voi ajatella" ei ole oikeasti yhtään mikään vastaus, vaikka moni kuntapolitiikko sitä tarjoaakin.

Onneksi Jussi Halla-aho tarjoaa ratkaisujakin Euroopalle, joten suuret päätökset helpottaisivat pienten (kunnat) taakkaa.

TÄSTÄ SOPIVAA LOPUKSI  RENTOUTTAVAA LUKEMISTA : MAAHANMUUTTO, TURVALLISUUS JA ENNAKOINTI

Paperittomien kustannukset Joensuussa

Esitin Joensuun kaupunginvaltuustossa kysymyksen, johon ei koskaan vastattu. Kyse oli talousarviosta, jossa ei ollut varauduttu asiaan millään tavalla. Näitä paperittomia varten Joensuussa on virkamiestasolla maksamaan 200€ kuussa "vellirahaa" ja majoitus "yömajaa parempi" eli vuokraamaan tod.näk. yksityisiltä markkinoilta kolmioita (kuudelle), joiden kuukausivuokra olisi 750-800 €. Näin 6 paperittoman kuukausikustannus olisi 2000 € ja vuosikustannus 24 000€. Jo 18 paperittoman vuosikustannus olisi tällöin jo 72 000€.

Antakaa suomalaisille myös ilmaista rahaa

                   
  Joensuu siis toimii hyväntekeväisyysjärjestönä veronmaksajien rahoilla lakia vastaan.  200€  kuussa paperittomille, asunto ja lääkkeet. Tämä yhdistysten ja yhteiskunnan varoja lypsävä napanuora on saatava katkaistua. On helppo nähdä, että yhdistyksissä toimivat hyötyvät paperittomien jäämisestä maahan. Se tuo lisää rahaa ja itselle töitä, jota ei muuten tarvita. Missä työ ja ohjeistus kotiin palaamisen suhteen.  

Kokemukset, matka kohti kriittisyyttä.

Käsityksen mukaan suurin osa maahanmuuttoon kohdistuvasta kriittisyydestä perustuu kohtaamisiin ja kokemuksiin sekä havaittuihin erilaisiin kulttuuritapoihin. Henkilökohtaisesti muistan jo 1982, kun elin viikon libyalaisten veljesten kanssa, kun asuivat Helsingin hotelli Presidentissä. Heidän äiti oli sukuloimassa pohjoisessa ja libyalainen isä poikien kanssa hotellissa asuen eri kerroksissa. 12 vuotiaana ihmettelin, kun hotellin uima-alasosastolla pojat olivat hyvin kiinnostuneita naisten pukuhuoneesta ja juoksentelivat välillä sinne kurkkimaan (vanhempi oli 14 v ja nuorempi 11). Heistä jännää poikien touhua, johon en kasvatukseni takia uskaltanut ryhtyä. No heidän isällä oli samalla joku viihdyttäjä viikon ajan hotellihuoneessa, nostelemassa päätään tyynystä samalla kun varakas isä rahoitti meidän huvittelua. Ajeltiin viikko taksilla ympäri Helsinkiä. Erilainen naiskäsitys isällä ehkä oli?

Työssäni (nuorisotyö) olen saanut olla yksin "kansainvälisten painien" välissä Joensuun koskikadulla ja Rantakylän puistossa, kun nuoriso on kansainvälisesti kohdattu. Ammattiopiston kuraattorina toimiessani työmäärä oli moninkertainen toisesta kulttuurista saapuneiden kohdalla ja osalla heistä oli havaittavissa selvää koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöä. Jos opiskelija on ollut 4:ssä eri koulutuksessa suorittamatta niistä yhtään tutkintoa, niin syy kouluksessa oloon on joku muu kuin tutkinto. Syy voi olla B- status ja näin minulle on opiskelija suoraan sanonut. 
Lähihoitajakoulutuksessa (opetin musiikkia) ihmettelin niitä oppilaita, jotka eivät voineet osanneet/ymmärtäneet musiikin kokeen yksinkertaisia kysymyksiä?!?!? Vaikea on olla lähihoitaja, jos ei lääkelaskut ja hoitotoimenpiteiden kirjaaminen onnistu tarkasti vallitsevalla kielellä. Samalla osa heistä kuitenkin sanoi silmät kirkkaina, että lääkäreiksi tässä tarkoitus kouluttautua. Mikä on opintojen ohjaamisen taso siis on Suomessa?  

Väliin jotain kivaa, fudis on aina kivaa ja parhaimmat kokemukset olen saanut ulkomaalaisia valmentaessa 2005- 2014 välillä. Sitä vain ihmettelin, kun esim. somalialaiset ja suomalaiset ystävystyivät niin heikosti. Bussissakin istuivat eri puolilla ja lähinnä minä kävin heittämässä ns. "läppää" heidän kanssa. Kyselin heidän kotimaastaan ja millaista siellä oli ollut? Kehuivat uimarantoja, leijonia jne.

Lisäksi vielä tilastot. Suomessa irakilaisten ja somalialaisten työllisyysaste on alle 20% ja he ovat suurimmat maahanmuuttajaryhmät. Miten se voi olla edes mahdollista, kun työtä heidän eteen on tehty 20 vuotta?!?!? Hitsi me suomalaiset olemme tehneet jo paljon kotoutumisen, niin työelämässä, kuin kouluttaneet ja kohdanneet kouluissa sekä oppilaitoksissa. Siitä huolimatta vastustus kasvaa. Entäs jos onkin niin, että teemme kaiken väärin? Ei Ruotsissakaan ole onnistuttu, vaikka rahaa on ollut käytettävissä paaaaljon enemmän.

Jotain olisi tehtävä toisin. Meidän kotoutusmallit eivät toimi, muuta on yritettävä tai rajoitettava saapujien määrää.

Karjalaisessa taas toimitellaan

Karjalaisen uutisointi lasten ja nuorten terapioista.

Tiistaina 18.10.2016 sanomalehti Karjalainen julkaisi nettisivullaan Marita Jalkasen toimittaman uutisen, jossa väitettiin Joensuun kaupungin lopettavan loppuvuodeksi lasten ja nuorten terapiapalvelut. Uutinen perustui sosiaali- ja terveyslautakunnan osavuosikatsauksen tekstiin, joka oli tulossa vasta lautakunnalle käsiteltäväksi. Valitettavasti kyseistä uutisankkaa jaettiin Karjalaisen sivuilta yli 2500 kertaa ja iltalehtien nettisivuilta ainakin saman verran aiheuttaen Joensuulle negatiivista julkisuuskuvaa ilman, että asiasta oli edes päätetty.

Kuten lautakunnan myöhemmin tiistaina  tehty päätös osoittaa, koko lautakunta on ollut yksimielinen siitä, ettei lasten ja nuorten terapioita jätetä pulaan. Itse näitä terapiapalveluja tuottavana suorastaan vyörytin kahden perussuomalaisen voimin terapioiden ennaltaehkäisevää vaikutusta esille.

Tieto päätöksestä on ollut jo klo 18.00 esillä ja toimittajan saatavilla Facebookissa lautakunnan perussuomalaisten  jäsenien sivuilla. Tietysti toimittaja Jalkanen olisi myös voinut soittaa lautakunnan näkemysrikkaalle puheenjohtajalle tai kenelle tahansa jäsenelle ja kysyä, mikä tilanne erityisen tärkeän asian kanssa oli? Myös ennakolta tietoa virkamiehiltä olisi voinut saada. Nyt itse päätöksen uutisointi tapahtui kolmannen osapuolen (vihr. kansanedustaja) Facebook kirjoituksen johdosta, jolla ei ole ollut edes päätöksestä käytössään julkista faktaa, sillä se julkaistiin vasta keskiviikkona aamulla Joensuun kaupungin sivustolla.

Syksyllä 2016 julkaistun kirjan (Kamppailu vallasta) mukaan Perussuomalaiset olivat osaavin somea käyttävä puolue ja vahva keskustelun herättäjä. Miksi tätä mahdollisuutta ei paikallinen media halua tai osaa käyttää?

Suvaitsevalla rakkaudella?

Terhi Kiemunki pääsi syytettyjen penkille. Miltä olisi näyttänyt, jos hän olisi kirjoittanut tekstinsä seuraavasti? Uskoisitko sinä siihen?

Suomeen ja koko Eurooppaan rantautuu kulttuuri, uskonto ja laki jolle rakkaus vääräuskoisia kohtaan on itsestäänselvyys. Se rakastaa kaiken alleen. Se vaatimatta suvaitsee. Ei ole maltillista islamia, on vain yksi rakkauden islam. On vain yksi Koraani jonka mukaan jokaisen muslimin tulee elää. Vanha Eurooppamme ei pääse rakkaudesta niin kauan kunnes suvaitsemme ja hyväksymme islamin opit. Kaikki muslimit eivät ole suvaitsevaisia, mutta tässä ajassa kaikki Euroopan suvaitsevaiset ovat muslimeja.

Nainen, katsotko muslimia varoen silmiin? (Kotouttaminen)

"- Muslimeilla seksuaalisuuden käsite on kantasuomalaisia laajempi. Esimerkiksi jos nainen katsoo miestä silmiin, kättelee tätä tai istuu vieressä, se voidaan tulkita seksuaaliseksi, kertoo Brusila." Iltalehti torstai 8.11.2012 klo 17.31

Suomeen on päätynyt suuri joukko turvapaikkaa hakevia miehiä. Heistä valtaosa on kasvanut islamilaisissa yhteisöissä, joissa naiseuden käsite on länsimaalaisesta suuresti eroava. Näissä yhteisöissä on ollut myös erittäin paljon naisten vapauksia rajoittavia uskomuksia sekä arvoja. Esimerkiksi, jos nainen katsoo miestä silmiin, kättelee tätä tai istuu vieressä, voidaan se tulkita seksuaalisesti. Erikoislääkäri ja terapeutti Pirkko Brusila onkin avannut asiaa impivaaralaisille rikosuhripäivystyksen koulutustilaisuudessa, jonka sisältö on ollut "monikulttuurisesta näkökulmasta".

Mielestäni tuo naisia ala-arvoistava ja suomalaistasuomalaista "laajempi" seksuaalikäsitys on kivikaudelta ja kuuluu palauttaa sinne takaisin, kulkematta lähtöruudun kautta. Me Suomessa kun olemme tottuneet naisten kasvavasti vapautuvaan käsitykseen seksuaalisuudestaan, joten esihistoriallista miesten (katso, kuolaa ja pamputa) ajatusmallia ei tule hyväksyä enää koskaan.

Koska Suomi on ollut jo hyvin pitkään moninaisia kulttuureja arvostava yhteiskunta, niin emme kaipaisi enää sitä "monikulttuuria", jossa naisten tulisi (omassa kotimaassaan) erinäköisiä ihmisiä kohdatessaan pohtia, ketä voin katsoa silmiin? Ei voi olla myöskään niin, että eri näköisen ihmisen kohdatessa ihminen pohtii voiko hän mahdollisesti tehdä minulle jotain pahaa? Tähän haasteeseen poistamiseksi Brusila tarjoaa seksuaalikasvatusta, mutta on suorastaan pakko kysyä, kuinka se voi toimia? Islamilaisesta kulttuurista tulleella kun on takana vuosikymmenien opetus uskonnolliseen ja poliittiseen maailmankatsomukseen, ja tuon koulutuksen tulisi kumota suurin osan aikaisemmin elettyä sekä omaksuttua pois?

Ongelmaksi muodostuu, kun monet maahanmuuttaneet eivät halua muuttaa käsitystään naiseudesta, vaan pyrkivät säilyttämään uskomuksiin pohjautuvat arvomaailmat. Todisteeksi siitä:

Seksi huolettaa (PIIP)
 (Iltalehti 30.8.2016)

Suomessa irakilaisvanhemmat ovat kantaneet runsaasti huolta siitä, että lapset kasvavat sallivan seksuaalisuuden, seksuaalisen ja sukupuolisen tasavertaisuuden ja nuorten varhaisen itsenäistymisen keskellä.

Uskoaan aktiivisesti harjoittavissa muslimiperheissä on korostettu tarvetta suojella jälkikasvua suomalaisen juridisen järjestelmän, koululaitoksen ja yleisesti jaettujen normien tarjoamilta seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviltä vaikutteilta.

- Yksi asia minua huolestuttaa. Se kuinka lapsemme oppivat asioita seksistä suomalaisilta. Se ei ole hyvä asia. Jotkut oppivat suomalaisilta asioita, jotka eivät sovi meille. Olin avioituessani 22-vuotias, saimme vaimoni kanssa seitsemän lasta. Minun mielestäni suomalaiset nuoret lähtevät liian aikaisin perheestään. Kun he ovat kahdeksantoista, he muuttavat pois, Suomessa vuodesta 2001 saakka asunut Abu Adnan sanoo.

Monet irakilaisvanhemmat ovat yrittäneet vaikuttaa uhkiksi kokemiinsa asioihin rajoittamalla lastensa, erityisesti tyttöjen, liikkumista julkisessa kaupunkitilassa. 

Itse neljän tytön isänä en voi kuin kauhistella tuota ajatusmaailmaa. Mieluummin ostan heille turvasuihkeita, kuin kehoittaisin rajoittamaan liikkumistaan ja VAPAATA toimintaa. Pysykööt ne miespuoliset henkilöt kotona, vaikka kaulapannassa, jotka eivät länsimaisen naisen itsenäistä päätäntävaltaa kunnioita.

Lopuksi, ammattilainen sanoi, että muslimeilla on erilainen käsite seksualiisuudesta. Pitäisikö länsimaisen käsityksen  A. sulautua vai B. islamin mukaisen koraaniin perustuvan käsityksen sulautua. Minulla on  lukittu vastaus (B), entä sinulla?

"Vaarallisen" Somalian kiertomatka vaarattoman virtuaalisesti.

Somaliasta saapuu ja on saapunut ajoittain huomattavasti turvapaikanhakijoita, jotka ovat luoneet perheenyhdistämisen kautta suurta vähemmistöä Suomeen. 20 vuoden aikana heidän kotoutumisensa työllisyyden merkeissä ole ollut kuitenkaan kovinkaan tehokasta. Tämä laittaakin sosiaalisesta ja taloudellisen näkökulman johdosta miettimään, että kuinka vaarallista Somaliassa onkaan, sillä suomalaisille lankeava elatusvastuu on suuri? Voisiko se tulevaisuus olla inhimillisesti tuottavampi Somaliassa?

Suomessa turvapaikkaa hakevat somalit osoittavat mieltä kotimaansa vaarallisuudesta, vaikka kanssaveljet ja sisaret lomailevat siellä leppoisasti. Myös Somalian väkiluvun kasvu on huimassa kasvussa, joka kertonee samaa, kuin Suomen väkiluvun kasvu sotien jälkeen. Turvallisuus saa hormoonit hyrräämään.

Somaliassa on lisäksi kymmenen yli 100 000 asukkaan kaupunkia, joissa on ihan lokoisa fiilis.

Videoretki Somalian kaupunkeihin voisi olla tässä tilanteessa avartava.

Afgooey: Leppoisa maalaiskaupunki 30 km Mogadishusta

Baydhabo: sateisena ja hiukan kosteana. 256 km luoteeseen Mogadishusta

Beledweyne: 200 kilometriä pääkaupunki Mogadishusta.

                                           Tulvaa ja auringonpaistetta.


Berbera : Somalian Riviera?

Brava: Jotkut hauskat bileet

Burco: Häät, ei siis häätö

Xudur: Taistelukentän keskeltä, nyt korista ja muuta.

Jowhar: Löytyy kaikkea!!

Hobyo: Futista ja laivausta yms. työteliään rentoa.

Mogadishu: Vain paras kelpaa. Ahkerat somalit ovat nyt täällä, bisnes, bisnes, bisnes ja jälleenrakennus. Huikea kaupunki, huikeaa jälleenrakennusta.

Lopuksi, näin itse nähtynä, ehkäpä mieltään osoittavat somalit ovat menossa väärään suuntaan. Talouskasvu on Afrikassa.

Maahanmuuttoon liityvät hankkeet Pohjois-Karjalassa 2016

Lista on pitkä.  

1. Hanke

2. Toteuttava taho

3. tavoite

4. Kohderyhmä

5. Kesto

6. Työntekijät ja muut resurssit

Alueella käynnissä olevat maahanmuuttajahankkeet (tilanne 31.8.2016)

Siltoja rakentamassa. Joensuun seudun maahanmuuttajapalvelujen kehittämis-ja käynnistämishanke

1.

Hankkeen nimi: Siltoja rakentamassa. Joensuun seudun maahanmuuttajapalvelujen kehittämis - ja

käynnistämishanke

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Joensuun kaupunki

3.

Hankkeen tavoite: Kehittää Joensuun seudulle kiintiöpakolaisten, kolmansien maiden kansalaisten ja

ilman kansalaisuutta olevien henkilöiden kotoutumisen alkuvaiheen tukipalveluita, joilla edistetään

hyvinvointia, osallisuutta, yhteiskuntaan sopeutumista ja työllistymistä. Lisäksi kartoitetaan ja

lisätään alueen kuntien työntekijöiden kotouttamis- ja maahanmuuttoasioiden osaamista. Hankkeen

tuloksena syntyy seudullinen kotouttamisen toimintamalli ja kotouttamisasioiden keskus, josta

alueen kunnat saavat tukea kotouttamiseen liittyvissä asioissa. Toimintamalli takaa alueen

pakolaisille ja jatkossa myös muille maahanmuuttajille yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset palvelut.

4.

Hankkeen kohderyhmä ja – alue: Kolmansista maista tulevat, ilman kansalaisuutta olevat sekä

kiintiöpakolaisina alueelle saapuvat henkilöt. Toiminta-alue on Joensuun seutu (Joensuu, Kontiolahti,

Liperi, Outokumpu, Juuka ja Polvijärvi). Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat alueen kunnat, Itä-

Suomen yliopisto (Aducate), SPR, Joensuun Setlementti ry sekä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

ry. Hankkeen rahoittajat ovat EU:n turvapaikka-, maahanmuutto-, ja kotouttamisrahasto sekä

Joensuun kaupunki.

5.

Hankkeen kesto: 1.1.2016-30.6.2018

6.

Hankkeessa oleva henkilöresurssi: Projektikoordinaattori, projektityöntekijä ja vertaisohjaaja

Yhteyshenkilö Tarja Munne, tarja.munne@jns.fi

 

 

1.

Hankkeen nimi: JAKE – Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke, sen Moni-JAKE-osio

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, (koko JAKE-hankkeessa

päähallinnoija suhteessa RAY:een Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja kolmantena

toteuttajana Pohjois-Karjalan Kylät)

3.

Hankkeen tavoite: Maahanmuuttajien osallisuuden lisääminen ja järjestöjen toiminnan

monikulttuuristaminen. Hankkeeseen kuuluu monikulttuurisuusalan yhteistyöverkostot, rasismin

vastainen työ ja kansalaistoiminnan aktivointi.

4.

Hankkeen kohderyhmä ja – alue: Kaikki maahanmuuttajat oleskeluluvasta tai oleskelun kestosta

riippumatta, monikulttuurisuustyössä ja järjestötoimijoina myös suomensuomalaiset.

Itä-Suomi (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo), keskittyen Pohjois-Karjalaan

5.

Hankkeen kesto: 2013 – 2017

6.

Hankkeessa oleva henkilöresurssi: Monikulttuurisuustyössä 1 htv: monikulttuurisen

järjestötoiminnan kehittäjä

Yhteyshenkilö Ville Elonheimo, ville.elonheimo@pksotu.fi

 

Promeq – New Start Finland, sen Pohjois-Karjalan osio

1.

Hankkeen nimi: Promeq – New Start Finland, sen Pohjois-Karjalan osio

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, (koko Promeq-hankkeessa Itä-

Suomen yliopisto, rahoittaja Suomen Akatemia)

3.

Hankkeen tavoite: Maahanmuuttajien osallisuuden lisääminen palveluiden kehittämisessä

asiakasraatitoiminnalla

4.

Hankkeen kohderyhmä ja –alue: Erityisesti pakolaiset (sekä kiintiöpakolaiset että turvapaikanhakijat

ja turvapaikanhaun kautta oleskeluluvan saaneet), osittain pidempään maassa olleet

maahanmuuttajat. Tarkennetusti Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistysen Kaiku-hankkeen

2

asiakkaat, Joensuun aikuissosiaalityön pakolaisasiakkaat ja kokeneemmat maahanmuuttajat, yksi

tarkennettu kohderyhmä päätetään myöhemmin. Pohjois-Karjala, keskittyen Joensuuhun.

5.

Hankkeen kesto: 2017, suunnittelu- ja aloitusvaihe kesäkuusta 2016 alkaen

6.

Hankkeessa oleva henkilöresurssi: 0,5 htv: asiakasraatien fasilitaattori, mahdollisesti lisäksi

kotovalmentaja/vertaistutkija

Yhteyshenkilö Elina Pajula, elina.pajula@pksotu.fi

 

KAIKU

1.

Hankkeen nimi: KAIKU

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Hanketta hallinnoi ja toteuttaa Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys.

3.

Hankkeen tavoite: Lisätä työmarkkinoiden käytettävissä olevien turvapaikanhakijoiden valmiuksia

osallistua suomalaiseen työelämään ja näin nopeuttaa heidän työllistymistään. 80

turvapaikanhakijan ammatillinen osaaminen tehdään näkyväksi ja 130 tietämystä suomalaisesta

työkulttuurista lisätään. Oleskelulupapäätöksen saaneille maahanmuuttajille tarjotaan

työhönvalmennusta, jonka aikana 40 maahanmuuttajaa kokeilee työskentelemistä avoimien

työmarkkinoiden työyhteisöissä. Kokeiluista osa johtaa työsuhteisiin työpaikkoihin. Lisäksi 30

maahanmuuttajan osaaminen yrittäjänä toimimisesta Suomessa lisääntyy hankkeen toteuttamien

yrittäjyysinfojen kautta. Lisätään työnantajien mahdollisuuksia tarjota turvapaikanhakijoille

tutustumis-, harjoittelu- ja työpaikkoja. Alueen yritysten, järjestöjen sekä julkisen sektorin

työnantajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja heitä neuvotaan ja tuetaan työllistämiseen

liittyvissä asioissa.

4.

Kohderyhmä, toiminta-alue ja kesto: Kaiku-hankkeen kohderyhmään laajennetaan siten, että siihen

kuuluvat myös ne turvapaikanhakijat, jotka ovat työmarkkinoiden käytettävissä sekä oleskeluluvan

saaneet maahanmuuttajat. Hankkeen toiminta-aluetta ovat Joensuu ja Kontiolahti.

5.

Maahanmuuttajille suunnattu toiminta aloitettiin 1.3.2016 ja se jatkuu 31.12.2017 saakka. Hanketta

rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys, Joensuun kaupunki,

Kontiolahden kunta sekä Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto.

6.

Resurssit: Maahanmuuttajien kanssa työtä tekevät kokoaikainen työhönvalmentaja ja

kotovalmentaja. KAIKU-hankkeessa työskentelee myös projektipäällikkö sekä toinen

työhönvalmentaja sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka etsivät polkuja kuntouttavasta työtoiminnasta

opiskelemaan tai työelämään.

Yhteyshenkilö Sanna Saastamoinen, sanna.saastamoinen@pksotu.fi

1.

Hankkeen nimi: Starttivoimaa

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Suomen Punainen Risti. Koordinaatio SPR:n keskustoimistossa

Helsingissä, aluetyöntekijä neljän piirin alueella.

3.

Hankkeen tavoite: Tavoitteena on tuoda kolmas sektori viranomaisten tueksi oleskeluluvan

saaneiden ja kiintiöpakolaisten kotoutumisessa. Hankkeen avulla luodaan hankepaikkakunnilla

yhteinen kotouttamisen malli, jossa viranomaiset ja järjestöt tietävät ja tuntevat toistensa tehtävät

ja mahdollisuudet. Kaupunkiin muuttanut toivotetaan yhdessä tervetulleeksi ja hän pääsee

tutustumaan omaan paikkakuntaansa; sen ihmisiin, palveluihin ja harrastus- ja työmahdollisuuksiin.

Päämääränä, että tulijasta saadaan kuntaan aktiivinen toimija sekä järjestö- että työympäristöissä.

4.

Hankkeen kohderyhmä ja – alue: Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat sekä kiintiöpakolaiset.

Hanke toimii SPR:n Savo-Karjalan, Kaakkois-Suomen, Hämeen ja Varsinais-Suomen piirin alueella.

5.

Hankkeen kesto: 2016 – 2018

6.

Hankkeessa oleva henkilöresurssi: Savo-Karjalan piirin alueella toimintaa koordinoi yksi palkattu

henkilö puolipäiväisesti. Toiminnan toteuttajina ovat SPR:n paikallisosastojen vapaaehtoiset sekä

muut järjestöt ja yhdistykset.

Yhteyshenkilö Piia Jounila, piia.jounila@redcross.fi

3

Paikallinen vaikuttavuus

1.

Hankkeen nimi: Paikallinen vaikuttavuus

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni hallinnoi hankkeen

kehittämisteemaa monikulttuurinen vapaaehtoistoiminta, koko hankkeen hallinnoija Suomen

monikulttuurikeskukset ry SuMo, rahoittaja TEM / Kotouttamisen osaamiskeskus.

3.

Hankkeen tavoite: Paikallisten monikulttuurisuustoimijoiden (erityisesti monikulttuurikeskusten)

toiminnan vaikuttavuuden lisääminen. Osatavoitteet: Monikulttuurikeskusten ja muiden paikallisten

toimijoiden, enimmäkseen järjestötoimijoiden hyvien käytäntöjen levittäminen kokeneilta

kokemattomille toimijoille, ammattitaidon ja ammattietiikan kehittäminen heilahtelevaisella alalla ja

toiminnan pitkäjänteisyyden ja aaltoilevan tarpeen yhdistäminen. Kehittämisteemat ovat neuvonta,

vapaaehtoistoiminta, suomen kieltä vahvistavat toiminnot, taide ja yrittäjyys. Kehittämisvastuut on

jaettu vastaavasti viidelle monikulttuurikeskukselle. Hankkeen toimintatapana on keskinäisen

oppimisen verkostotyö.

4.

Hankkeen kohderyhmä ja – alue: Suomi.

5.

Hankkeen kesto: 2016

6.

Hankkeessa oleva henkilöresurssi: Joensuussa 0,25 htv. Lisäksi SuMon puheenjohtaja työskentelee

Joensuussa. Hankkeen yhteyshenkilönä Joensuun kaupunkiin päin toimii Ville Elonheimo,

monikulttuurisen järjestötoiminnan kehittäjä.

Yhteyshenkilö Ville Elonheimo, ville.elonheimo@pksotu.fi

 

Monikulttuurisen asumisen kehittämishanke

1.

Hankkeen nimi: Monikulttuurisen asumisen kehittämishanke

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Hanke on osa Suomen Setlementtiliiton asumisen toimialan toimintaa.

Hanketta pilotoidaan Joensuussa ja sitä toteuttaa Joensuun Setlementti ry.

3.

Hankkeen tavoite: edistää suvaitsevaisuutta ja naapureiden välistä vuorovaikutusta

monikulttuurisilla asuinalueilla, lisätä asukkaiden osallisuuden mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä,

ehkäistä konflikteja asuinyhteisöissä ja asuinalueilla sekä vahvistaa maahanmuuttajien asumiseen

liittyviä arkitaitoja.

4.

Hankkeen kohderyhmä ja-alue: Joensuun seudulla asuvat maahanmuuttajat, kantaväestö sekä

turvapaikanhakijat. Hanketta toteutetaan Joensuussa sekä mahdollisuuksien mukaan lähiseudulla.

Erityisesti työskennellään asuinalueilla, joissa asuu suurin määrän maahanmuuttajia (Rantakylä ja

Noljakka).

5.

Hankkeen kesto: Hankkeella on Raha-automaattiyhdistyksen alustava rahoituspäätös vuosille 2015–

2017.

6.

Hankkeessa oleva henkilöresurssi: Hankkeessa työskentelee osa-aikainen (50 %) kehittäjätyöntekijä

sekä tuntityöntekijöitä. Lisäksi resurssina ovat tulkit ja vapaaehtoiset.

Yhteyshenkilö Kirsi Autio, kirsi.autio@setlementtijoensuu.fi

 

Lähisverkosto –projekti

1.

Hankkeen nimi: Lähisverkosto –projekti 2014-2016 (Lähiötalon toiminnan kehittämiseen

ennaltaehkäisevän perhetyön palveluympäristönä)

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: ViaDia Joensuu ry

3.

Hankkeen tavoite: vahvistaa Rantakylä-Utra alueen lapsiperheiden sosiaalista ja henkistä

hyvinvointia rakentaa ennaltaehkäisevän perhetyön toimintatapoja ja kumppanuusverkostoja

kytkeä ja levittää Lähiötalon toimintamallia ja toimintatapoja lapsiperhepalvelujen kehittämiseksi

yhteistyöverkostossa kehittää ennaltaehkäisevää kohdennetun perhetyön verkostomaista

toimintamallia

4

4.

Hankkeen kohderyhmä ja-alue: hankkeen kohderyhmä on Rantakylä-Utra alueen kaikki lapsiperheet

ja erityisesti maahanmuuttajaperheet sekä haastavissa sosiaalisissa ja taloudellisissa tilanteissa

elävät perheet.

5.

Hankkeen kesto: on 2014-2016, eli tämä syksy on projektin viimeinen jakso. Olemme jättäneet Raylle

kohdennetun toiminta-avustuksen että voisimme jatkaa hyvää vakiintunutta Lähiötalon toimintaa

myös jatkossa. Tälle vuodelle 2016 saimme Ray:lta korotetun avustuksen nimenomaan

maahanmuuttajaperheiden tukemiseen.

6.

Hankkeessa oleva henkilöresurssi: Rayn rahoituksella kaksi työntekijää, kokoaikainen

toiminnanjohtaja ja osa-aikainen ohjaaja/kehittäjä. Lisähenkilöstö koostuu palkkatukityöntekijöistä,

työkokeilijoista, kuntouttavassa työtoiminnassa olevista, opiskelijoista ja vapaaehtoisista.

Yhteyshenkilö Kirsti Kurki, kirsti.kurki@viadia.fi

 

Autonomiaa vai integrointia? Maahanmuuttajat ja hyvinvointi suomalaisella syrjäseudulla -tutkimushanke

1.

Hankkeen nimi: Autonomiaa vai integrointia? Maahanmuuttajat ja hyvinvointi suomalaisella

syrjäseudulla -tutkimushanke

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Tutkijatohtori Tiina Sotkasiira, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden

laitos

3.

Hankkeen tavoite: Tutkimushankkeessa tarkastellaan kasvukeskusten ulkopuolella asuvien

maahanmuuttajien hyvinvointia sekä kotouttamisen tukemiseksi kehitetyn palvelujärjestelmän

kyvykkyyttä tunnistaa ja tukea maahanmuuttajien hyvinvoinnin eri tekijöitä.

4.

Hankkeen kohderyhmä ja – alue: Pohjois-Karjalan maahanmuuttajataustainen väestö

5.

Hankkeen kesto: 2016-2018

6.

Hankkeessa oleva henkilöresurssi: Tällä hetkellä yksi päätoiminen tutkija.

Yhteyshenkilö Tiina Sotkasiira, tiina.sotkasiira@uef.fi

 

Maahanmuutto, arjen turvallisuus ja suomalaisen yhteiskunnan resilienssi

1.

Hankkeen nimi: Maahanmuutto, arjen turvallisuus ja suomalaisen yhteiskunnan resilienssi

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Hanke on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston

rahoittamaa Globaalin turvallisuuden monikerroksiset rajat -tutkimuskonsortiota (Multilayered

Borders of Global Security, GLASE). Konsortiota johtaa professori James W. Scott Itä-Suomen

yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta. Osahanketta hallinnoi Itä-Suomen yliopiston

yhteiskuntatieteiden laitos.

3.

Hanneen tavoite: Olemme kiinnostuneita käytännöistä, joiden avulla maahanmuuttajataustaiset

yksilöt ja perheet luovat ja ylläpitävät toimintakykyään muuttuvassa, prekaarissa ja pitkälti

ennakoimattomassa arjessaan. Huomion kohteena ovat arjen erilaiset ja eritasoiset

turvallisuuskysymykset sekä turvallisuutta lisäävät tekijät.

4.

Hankkeen kohderyhmä ja-alue: Turvapaikanhakijat, pakolaiset ja venäläiset maahanmuuttajat

Tohmajärvellä ja Kiteellä.

5.

Hankkeen kesto: 1.4.2016–31.3.2019.

6.

Hankkeessa oleva resurssi: Professori Laura Assmuthin johtamaan tutkimusryhmään kuuluvat

tutkijat Jaana Palander, Pirjo Pöllänen ja Tiina Sotkasiira Itä-Suomen yliopistosta sekä tutkija Saara

Pellander Helsingin yliopistosta.

Yhteyshenkilö Jaana Palander, jaana.palander@uef.fi

 

KoordiPOK – Työvoimapoliittiset toimet Pohjois-Karjalassa (ESR)

1.

Hankkeen nimi: KoordiPOK – Työvoimapoliittiset toimet Pohjois-Karjalassa (ESR)

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Pohjois-Karjalan ELY-keskus

3.

Hankkeen tavoite: KoordiPOK -hanke suunnittelee ja hankkii julkisia työvoimapalveluja Pohjois-

Karjalassa toteutettavien ESR-hankkeiden kohderyhmien tarpeisiin. Tavoitteena on tukea palveluihin

5

osallistuvien henkilöiden työllistymisvalmiuksien parantumista. KoordiPOK – hanke edistää myös

työllisyyden hoitoon kytkeytyvien verkostojen muodostumista ja yhteistyötä alueen eri toimijoiden

välillä. Hankkeen toiminnalla vahvistetaan asiakaslähtöistä, verkostomaista ja moniammatillista

toimintatapaa mm. tähän liittyvää osaamista ja prosesseja kehittämällä.

4.

Hankkeen kohderyhmä ja – alue: Hankittavat työvoimapalvelut kohdennetaan eri ESR-hankkeiden

kohderyhmille koko maakunnan alueella. Toinen kohderyhmä ovat työllisyyden hoitoon osallistuvat

tahot maakunnan alueella. Maahanmuuttajiin liittyen teemme toimia yhteistyössä erityisesti Kaiku-

hankkeen kanssa.

5.

Hankkeen kesto: tällä hetkellä 30.4.2017 asti, suunnitteilla jatkoaika 31.12.2018

6.

Hankkeessa oleva henkilöresurssi: projektipäällikkö ja projektisuunnittelija

Yhteyshenkilö Raisa Lappeteläinen, raisa.lappetelainen@ely-keskus.fi

 

Turvapaikkana museo. Museot turvapaikanhakijanuorten ja –lasten vapaa-ajan aktivointi- ja

kohtaamispaikkana

 

1.

Hankkeen nimi: Turvapaikkana museo. Museot turvapaikanhakijanuorten ja –lasten vapaa-ajan

aktivointi- ja kohtaamispaikkana.

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Helinä Rautavaaran museo.

3.

Hankkeen tavoite: Hankkeen tavoitteena on aktivoida ja tukea alle 25 -vuotiaiden turvapaikan-

hakijanuorten ja -lasten, sekä heidän perheidensä kotoutumista museoissa toteutettavan vapaa-ajan

toiminnan kautta. Joensuussa hankkeen pääasiallinen tavoite on tuoda turvapaikanhakijoille esille

piirteitä suomalaisesta ja paikallisesta kulttuurista ja tällä tavoin edistää heidän kotoutumistaan

uuteen kulttuuriin sekä tarjota mielekästä tekemistä.

4.

Hankkeen kohderyhmä ja – alue: Alle 25 –vuotiaat turvapaikanhakijanuoret ja –lapset. Hankkeessa

ovat mukana seuraavat museot: Helinä Rautavaaran museo Espoo, Espoon modernin taiteen museo

EMMA Espoo, Lelumuseo Hevosenkenkä Espoo, Kellomuseo Espoo, Espoon kaupunginmuseo Espoo,

Helsingin taidemuseo HAM Helsinki, Valokuvataiteen museo Helsinki, Hotelli- ja ravintolamuseo

Helsinki, Aineen taidemuseo Tornio, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU Kuopio, Pohjois-

Karjalan maakuntamuseo Joensuu, Juminkeko-säätiö Kuhmo, Aboa Vetus & Ars Nova Turku,

Serlachius-museot Mänttä, Sagalundin museo Kemiö

5.

Hankkeen kesto: Toiminnat järjestetään vuosina 2016-2017. Pohjois-Karjalan museo on saanut

rahoitusta vuosille 2016 (käytetty) ja vuodelle 2017, yhteensä 8860 €. Hankkeen aikana museossa

toteutetaan 2-3 työpajan sarja syksyllä 2016 ja keväällä 2017.

6.

Hankkeessa oleva henkilöresurssi: Pohjois-Karjalan museon tuottaja Pauliina Kaasalainen ja

työpajoja vetämään ostettu tilapäinen henkilö. Mukana myös Pohjois-Karjalan museon

monikulttuurinen vapaaehtoisryhmä Karelia Friends.

Hanke on menossa Pohjois-Karjalan museossa. Avasimme kesäkuussa pääasiassa Paiholassa asuvien

turvapaikanhakijoiden tuottaman näyttelyn Carelicumissa. Vastaavanlainen on tulossa ensi keväänä

Kiteellä asuvien osalta.

Yhteyshenkilö Tarja Raninen-Siiskonen, tarja.raninen-siiskonen@jns.fi

 

Kohdataan kirjastossa!

1.

Hankkeen nimi: Kohdataan kirjastossa!

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Joensuun seutukirjasto – Pohjois-Karjalan maakuntakirjasto

3.

Hankkeen tavoite: Tavoitteena on lisätä kulttuurien välistä yhteisymmärrystä kahdensuun-taisesti:

suomalainen väestö ja kulttuuri tutuksi pakolaisille ja vastavuoroisesti pakolaiset ja heidän taustansa

tutuksi suomalaisväestölle lisäämällä tietoa kulttuurien eroista – ja yhtäläisyyksistä. Erityisesti

nostetaan esiin tällä hetkellä Suomeen pääasiallisesti saapuvien pakolaisten lähtömaat ja -alueet eli

Lähi-itä ja Somalia. Pääteemat ovat vuorovaikutteisuus, saavutettavuus ja kansainvälisyyskasvatus

6

ruohonjuuritasolla. Molemminpuolista suvaitsevaisuutta lisätään koulutuksen ja kirjallisuuden avulla,

mutta hankkeessa hyödynnetään suomalaisten vapaaehtoistyöhalukkuutta organisoimalla

pakolaisille suunnattua kirjastokummitoimintaa joka muodostuu mm. ääneenlukemisesta,

kielikahviloista ja vapaamuotoisista palveluihin tutustumisista yhdessä. Samalla kirjaston jo olemassa

olevia toimintamalleja ja tapahtumiat tarkastellaan erityisesti pakolaisille sopivuuden näkökulmasta.

4.

Hankkeen kohderyhmä ja – alue: Joensuun alueen maahanmuuttajat, erityisenä kohderyhmänä

nuoret pakolaiset

5.

Hankkeen kesto: 1.9.2016-30.6.2017

6.

Hankkeessa oleva henkilöresurssi: Projektityöntekijä 1.9.2016-31.5.2017, hankkeen ohjaus kirjaston

henkilökunnan toimesta otona.

Lisätietoja: http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/kohdataan-kirjastossa

Yhteyshenkilö Rebekka Pilppula, rebekka.pilppula@jns.fi

 

Kulttuurivalmentaja hanke

1.

Hankkeen nimi: Kulttuurivalmentaja hanke

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Joensuun kulttuuripalvelut

3.

Hankkeen tavoite: Laajentaa kulttuuripalveluihin liittyvää tietämystä, kannustaa haja-asutusalueiden

asukkaita tutustumaan keskustan kulttuuripalveluihin, kulttuurin tasa-arvoisempi kuluttaminen,

mietitään mahdollisuuksia tuoda keskustan kulttuurilaitosten tarjontaa ja toimintaa haja-

asutusalueille. Kulttuurivalmentaja hankkeessa kulttuurivalmennusta- tapaamisia ja vierailuja

taidelaitoksiin – toteutettiin myös maahanmuuttajille. Heille myös tehtiin oma kirjasto-

opastuskäynti. Sekä museoihin tutustuminen että kirjaston esittelyt koettiin kohderyhmässä

tarpeellisina ja hyödyllisinä.

4.

Hankkeen kohderyhmä ja – alue: Haja-asutusalueen asukkaat, keskusta-alueella työttömät,

maahanmuuttajat

5.

Hankkeen kesto: 1.6.2015 – 28.2.2016

6.

Hankkeessa oleva henkilöresurssi: 2 määräaikaista (yht 10,5 kk), osa-aikainen (20%)

hankekoordinaattori

Yhteyshenkilö Pirkko Ahola, pirkko.ahola@jns.fi

 

Kotoverkostoja maaseutualueille –hanke

1.

Hankkeen nimi: Kotoverkostoja maaseutualueille –hanke

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Maaseudun Sivistysliitto.

3.

Hankkeen tavoite: Kotoverkostoja maaseutualueille -hankkeen tavoitteena on rakentaa

maaseutualueille paikallisia, erilaisista toimijoista koostuvia yhteistyöverkostoja, jotka ovat

kiinnostuneita monikulttuurisesta ja kotoutumista tukevasta toiminnasta. Tavoitteena on tuottaa

oikeaa tietoa maahanmuuttajakenttään liittyvistä kysymyksistä sekä välittää ja ideoida

toimintamalleja oman yhteisön/yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi monikulttuurisempaan

suuntaan. Yleisen tietämyksen lisääminen, tapaamismahdollisuuksien järjestäminen,

kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen ja sen myötä asennekentän kehittyminen myös

laajemmalla kohderyhmällä.Paikallisten verkostojen keskinäiseen verkottumiseen vertaistuen,

yhteisten suunnitelmien ja toiminnan mahdollistamiseksi sekä valtakunnallisten toimintamallien ja

hyvien käytäntöjen levittämiseen ja jalkauttamiseen Pohjois-Karjalan maaseutualueille. Paikalliset ja

alueelliset käytännöt, kokemukset ja ideat kootaan pieneksi oppaaksi, jota jaetaan paitsi osallistujille,

myös muille aiheesta kiinnostuneille. Hankkeen tarvetta on kartoitettu Maaseutu ja

monikulttuurisuus –esiselvityksessä, jonka raportti on luettavissa osoitteessa

http://www.msl-

ita.fi/moni/

.

4.

Hankkeen kohderyhmä ja-alue: Hankkeen kohderyhmänä ovat pääasiallisesti maaseutualueilla

toimivat yhdistysten ja yhteisöjen edustajat sekä yksittäiset asukkaat Vaara-Karjalan leaderin sekä

7

Joensuun seudun leaderin alueilla (lähinnä Lieksa, Kontiolahti/Eno/Paihola; muut alueet tarpeen ja

kiinnostuksen mukaan). Kaikille avoimia tilaisuuksia järjestetään yhteistyössä vastaanottokeskuksen

asukkaiden ja muiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kanssa.

5.

Hankkeen kesto: 1.9.2016 – 31.8.2017

6.

Hankkeessa oleva henkilöresurssi: Työaikaa on kaikkiaan noin 3 kk. Hanketta toteuttaa Itä-Suomen

aluekeskuksen koulutussuunnittelija Suvi Kaljunen.

Yhteyshenkilö Suvi Kaljunen, suvi.kaljunen@msl.fi

For active and global citizenship - against youth social exclusion-hanke

1.

Hankkeen nimi: For active and global citizenship - against youth social exclusion

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Joensuun lyseon lukio sai EU-rahoitteiden hankerahan (Erasmus+KA2,

Yleissivistävän koulutuksen strateginen kumppanuushanke). Joensuun lyseon lukion toimii projektin

kansainvälisenä koordinaattorikouluna.

3.

Hankkeen tavoite: Tavoitteena olisi lisätä suomalaisten ja espanjalaisten lukiolaisnuorten

aktiivisuutta suhteessa maahanmuuttajanuoriin ja samalla tukea nuorten aktivoitumista

yhteiskunnallisiin asioihin. Nuorille tarjotaan vuorovaikutustilanteita, joidenka uskotaan vaikuttavan

heidän asenteisiinsa ja vahvistavan nuorten omaa osallisuutta maahanmuuttajien suuntaan.

Projektimme ei suoraan liity mihinkään opetettavaan aineeseen vaan tavoittelemme

yksilöllistä/yhteiskunnallista vaikutusta.

4.

Hankkeen kohderyhmä ja – alue: Hankkeessa toimijoina ovat Joensuun lyseon lukion ja IES Eunate

IBH - koulun (Espanja, Pamplona) opiskelijaryhmät, ja saman ikäisiä maahanmuuttajanuoria

Joensuusta ja Pamplonasta eri tahoilta.

5.

Hankkeen kesto: 1.9.2016 – 31.8.2018 (24kk)

6.

Hankkeessa oleva henkilöresurssi: Joensuun lyseon lukion opettajat;

Sari Manninen, biologian ja terveystiedon opettaja, hankkeen koordinaattori

Pauliina Immonen, biologian ja terveystiedon opettaja, tvt-vastaava

Anu Kotilainen, opinto-ohjaaja

Hankkeen yhteistyökumppanit Joensuussa:

PKKY, Niittylahti, maahanmuuttajien ammatilliseen tutkintoon valmistavan koulutus, Sari Härkönen

Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry (JoMoni), Henna Middeke

Maahanmuuttajien tukiasumisyksikkö Lukkarila, Nina Kokkonen

Maahanmuuttajien lukioon valmistava linja sekä perusopetuksen lisäopetus, Joensuun lyseon lukion

aikuislinja, Jenni Salo

Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen koordinaattori, Joensuun kaupunki, Maria Pikkarainen

Yhteyshenkilö Sari Manninen, sari.manninen@jns.fi

 

Varikko Pohjois-Karjala-hanke

1.

Hankkeen nimi: Varikko Pohjois-Karjala 2015-2017 (ESR): kuntouttavat päiväkeskukset Joensuu,

Outokumpu, Juuka ja Kitee

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Viadia Joensuu ry

3.

Hankkeen tavoite: Järjestetään a) kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeiluja,

rikosseuraamuspalvelupaikkoja, vapaaehtoistyötä ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa,

b) henkilökohtaista omaohjaaja –toimintaa ja c) asumisen tukipalvelua eli sosiaalista isännöintiä

4.

Hankkeen kohderyhmä ja – alue: Haastavissa työmarkkina- ja elämäntilanteissa olevat henkilöt:

päihde- ja mielenterveyspulmia kokevat, rikostaustaiset, kulttuuritaustansa vuoksi vaikeasti

työllistyvät yms. henkilöt. Joensuu, Outokumpu, Juuka ja Kitee

5.

Hankkeen kesto: 2015-2017

6.

Hankkeessa oleva henkilöresurssi: projektipäällikkö, neljä kokoaikaista ja yksi osa-aikainen ohjaaja,

palkkatukityöllistetty apuohjaaja.

Yhteyshenkilö Teija Nuutinen, teija.nuutinen@viadia.fi

8

Työ! –hanke

1.

Hankkeen nimi: Työ!

2.

Hankkeen hallinnoiva taho: Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni ry

3.

Hankkeen tavoite: Päätavoitteena Työ! -hankkeella on, että maahanmuuttajataustaisten ihmisten

osallistuminen työelämään kasvaa ja sitä kautta yhteiskunnallinen osallisuus lisääntyy. Työ! -

hankkeen toiminnoissa ihmiset saavat tukea työllistymiseen keskittyen varsinkin ensimmäisen

työpaikan saamiseen Suomessa. Työelämäosallisuuden kautta tavoitteena on myös tukea muuta

osallisuutta. Hankkeessa tuetaan työllistymistä, kehitetään työelämätaitoja ja edesautetaan maahan

muuttaneiden työllistymistä tukemalla heitä työnhaussa. Hankkeen aikana järjestetään vuosittain

kaksi työnhakuklubia.

4.

Hankkeen kohderyhmä ja – alue: Hankkeen kohderyhmänä ovat Joensuun ja muun Pohjois-Karjalan

alueella asuvat maahanmuuttajataustaiset ihmiset, mukaan luettuna opiskelijat.

5.

Hankkeen kesto: Hanke on kolmevuotinen: 1.5.2016-30.4.2019

6.

Hankkeessa oleva henkilöresurssi: Hankekoordinaattori

Yhteyshenkilö Henna Middeke,

henna.middeke@jomoni.fi

 

Kasvokkain-toiminta

1.

Kasvokkain-toiminta

2.

Suomen Pakolaisapu ry

3.

Tavoitteena on edistää maahanmuuttaneiden vertaisryhmätoimintaosaamista valtakunnallisesti ja

tuoda esiin maahanmuuttaneiden omaa osaamista osana kotoutumista.

4.

Hanke toimii valtakunnallisesti. Toimimme vuosittain eri yhteistyöalueilla, joissa toimijat ovat

halukkaita aloittamaan maahanmuuttaneiden vertaisryhmätoimintaa. Koulutamme ja tuemme

toiminnassa alkuun. Joensuussa työntekijällä on oma vertaisryhmä ja hän voi olla laajemmin mukana

verkostoissa ja olla paikallisesti apuna vertaisryhmätoiminnan tukena.

5.

Kasvokkain-toiminta saa Raha-automaattiyhdistyksen kohdennettua toiminta-avustusta. Nykyinen

rahoituskausi on vuoden 2017 loppuun.

6.

Toiminnassa on neljä työntekijää, joista yksi Joensuussa, muut Helsingissä.

Yhteyshenkilö Anne Korppinen,

anne.korppinen@pakolaisapu.fi

 

LEIJAT

·

1.6.2015 - 31.5.2017

·

Lieksan Somali Perheyhdistys ry

·

tavoitteena kartoittaa maahanmuuttajien tarpeita, kehittää tarvittavia maahanmuuttajataustaisille

perheille suunnattuja palveluja, pilotoida ja tuotteistaa palvelut

·

muualla saatujen vastaavien hyvien kokemuksien hyödyntäminen

·

maahanmuuttajataustaisen yhdistyksen oman osaamisen ja maahanmuuttajien osallisuuden

lisääntyminen

·

erityisenä kohderyhmänä lieksalaiset maahanmuuttajataustaiset perheet, joissa on tarvetta

vanhemmuuden tukemiselle (aikuistuvia lapsia) ja jotka tarvitsevat integraatiota (vasta maahan

tulleet) sekä ikääntyneet työikäiset maahan muuttaneet (joilla ei ole perhettä tukena Suomessa)

Yhteyshenkilö Lieksan Somaliperheyhdistys,

lsperheyhdistys@gmail.com

, Anja Sarasoja,

anja.sarasoja@gmail.com

 

Elämän pitkospuut; opinnollista kuntoutusta teknologian avulla

·

1.3.2015 – 31.12.2016

·

Kiteen Evankelinen kansanopisto

·

tavoitteena luoda uuden tyyppinen opinnollisen kuntoutuksen malli, jossa osallistujia tuetaan

elämän erilaisissa taitekohdissa

·

tuetaan osallistujien sosiaalista osallisuutta, elinikäistä oppimista ja työelämävalmiuksia

9

·

kehitettävän opinnollisen kuntoutuksen mallin perustana on toisaalta opinnollisen kuntoutuksen

pedagogiset käsitteet ja elämänkaariteoria toisaalta modernien teknologioiden käyttö

·

kohderyhmänä maahanmuuttajat, vaikeasti työllistyvät ja romanit

Yhteyshenkilö Eeva Nygren, eeva.nygren@kiteenkansanopisto.fi

Asiakaslähtöinen palvelumallin kehittäminen nuorten aikuisten tukemiseen monikulttuurisessa

toimintaympäristössä (AsPaKe)

·

1.1.2015 – 31.10.2016

·

Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry

·

nuorille ja nuorille aikuisille henkilökohtainen tuki, ohjaus ja neuvonta arjenhallintaan, opintojen

eri vaiheisiin, työharjoitteluun, työllistymiseen ja tarvittaviin yhteiskunnan palveluihin

·

yksilö- ja ryhmäohjausta

·

kohderyhmänä erityisesti maahanmuuttajanuoret, myös suomalaiset nuoret

·

monikulttuurisessa toimintaympäristössä sovellettavien nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen

tähtäävien palveluiden ja niistä koostuvan palvelumallin kehittäminen

·

lopputuloksena tuotetaan toimintamalli, jonka kustannustehokkuus ja vaikuttavuus on empiirisesti

todennettu hankkeen aikana

·

kehitettävää mallia voidaan hyödyntää myöhemmin sekä julkisten että yksityisten

sosiaalipalveluiden toiminnassa esim. ostopalveluperiaatteella

Yhteyshenkilö AsPaKe-hanke,

puh. 050 320 7033

 

Joensuun kaupungin vapaa-aikakeskuksessa on tehty maahanmuuttajien kotouttamistyötä liikunnan

avulla vuodesta 2011.

Työ on kohdentunut enimmäkseen naisiin, lapsiin ja nuoriin, ja kotouttamistyötä on

toteutettu ministeriön hanketuella. Tällä hetkellä meillä ei ole hankkeita teemaan liittyen käynnissä, mutta

teemme mielellämme yhteistyötä, mikäli tarvetta ilmenee.

Yhteyshenkilö Sari Jormanainen,