Maahanmuuton turvallisuushaasteet pitkäkestoisia
Jo vuosia jatkunut sekä huomattavasti kasvanut maahanmuutto ja haittamaahanmuutto tuo Suomeen ilmiöitä, joita maassamme ei ole aikaisemmin nähty. Ilmiöt ovat levinneet jo osittain suurista kaupungeista keskikokoisiin ja pieniin kaupunkeihin, jotka joutuvat selviytymään kasvavista kotouttamisen haasteista. Erilaisesta kultturiympäristöstä ja uskontojen sekä uskomusten parista saapuvat uussuomalaisuutta tavoittelevat henkilöt haastavat suomalaisen lakeihin, normeihin sekä tapoihin perustuvan hyvin kehittyneen kulttuuriympäristön.
Poliisin tutkijat kantoivat esim. seuraavista haasteista huolta, ja joita itse pidän hyvinkin merkityksellisinä.
- maahanmuuton turvallisuuskysymyksiä on julkisessa keskustelussa käsitelty pintapuolisesti ja jopa vähätellen.
- maahanmuuttokriittisen perussuomalaisen puolueen kannatuksen lasku kertovat demokratian kriisistä (tässä kysymyksessä ihmiset kokevat, ettei hallituspuolue ole kyennyt tekemään riittävästi)
- turvattomuuden tunteen taustatekijöistä ja maahanmuuton lieveilmiöistä tulisi kiireesti käydä kriittistä, toisia kunnioittavaan dialogiin pyrkivää ja tosiasiat tunnistavaa poliittista keskustelua
- maahanmuuttopoliittinen keskustelu vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja niiden saavuttamisen keinoista ei sen sijaan ole vieläkään alkanut
- maahanmuuttopolitiikan puute näkyy - kuin vaivihkaa - muun muassa kasvaneena asuinalueiden segregaationa, huono-osaisuuden keskittymisenä ja ulkomaalaistaustaisten keskittymisenä muutamiin kouluihin.
- esimerkiksi Etelä- ja Keski-Ruotsissa on 55 maantieteellistä aluetta, jossa paikallinen rikollisverkosto aiheuttaa merkittävää turvattomuutta ja tuottaa laajoja heijastevaikutuksia eri yhteiskunnan sektoreille
- ennalta estävä maahanmuuttopolitiikka maksaa itsensä monin verroin takaisin
- maahanmuuttopolitiikan osalta tarvitsemme hallitun lähestymistavan, joka kunnioittaa niin emäntää ja isäntää kuin vierastakin. Maassa maan tavalla, kuten tasavallan presidentti on todennut.
Kun kunnille jää vastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta, niin osa yllämainituista tekijöistä heikentävät kuntien kykyä toteuttaa tehokasta, järkiperäistä sekä tulosperusteista kotouttamista. Tulevissa kunnanvaltuustoissa tulisikin olla ihmisä, jotka ovat olleet jo pitkäkestoisesti kiinnostuneita maahanmuuton haasteista sekä etenkin ongelmista luomalla samalla uusi ratkaisuja, sillä entiset ongelmia silittelevät mallit eivät selvästi toimi. Erikielinen leikittäminen ja kulttuurikahvilat eivät ole onnistuneet tuottamaan polkua, joka johtaisi laaja-alaiseen työllistymiseen. Kotoutuksen päämääränä tulisi olla työ, turvallisuus ja hyvinvointi. Mittarina tulisi olla työllisyysaste, joka määrittelee, kuinka paljon seutukunnan kantokyky kestää maahanmuuton haasteita. Taloudellisuuden tulee olla ehdottomasti erittäin määräävää, sillä edullisemmin on saatava huomattavasti parempaa. Myös aktiivinen viranomaisten yhteistyö järkevillä poliittisilla raameilla parantavat turvallisen kotouttamisen mahdollisuuksia. Positiivinen syrjintää ei voida harjoittaa kunnissa ja uusien asukkaiden on arvostettava paikallisia arvoja. Lisäksi, kun esitetään maahanmuuton ongelmista kriittisiäkin ajatuksia, niin vastaus "ei noin voi ajatella" ei ole oikeasti yhtään mikään vastaus, vaikka moni kuntapolitiikko sitä tarjoaakin.
Onneksi Jussi Halla-aho tarjoaa ratkaisujakin Euroopalle, joten suuret päätökset helpottaisivat pienten (kunnat) taakkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti