torstai 10. lokakuuta 2019

Saapuiko ruotsalainen pyssyjengiturismi Suomeen?


Vähäiset, mutta pysäyttävät tiedot Porvoosta tuo mieleen ne sadat uutiset Ruotsista, joissa rikollisjengit ovat pitäneet paikallisia poliisiviranomaisia pilkkanaan. Ruotsin kymmenet ongelmalähiöt ovat olleet kasvupohjana tälle kasvavalle ilmiölle, johon ruotsalainen hyvinvointiyhteiskunta ei ole kyennyt vastaamaan. Mikä on vikana, kun heijaaminen ja monikulttuuriset kulttuuriprojektit sekä rahoitus ei tehoa jengiytymisen ilmiöille? Kuinka eriytymistä vastaan voi taistella, jos työ, koulutus ja raha ei kelpaa?

Suomen sisäministeri on poliittisilla näkemyksillään puhunut eriarvoistumisen vähentämisestä, mutta kuinka pieni Suomi voi vähentää ulkomailta tulevan rikollisuuden lisääntymistä lähiöissä? Voiko olla niin, että kun Ruotsissa paisuva ammattirikollisuus kasvaa, niin hakevatko rikolliset elintilaa elintavalleen Suomesta, kun raja on täysin auki? Toimiiko sisäministerin love & peace politiikka kansainvälisen jengirikollisuuden torjumisessa, kun kyseisen rikollisuuden raha on kasvavassa huumebisneksessä?

Poliisille rauha jo tapahtuneen tutkimukseen, mutta on hyvä muistaa, että poliisi on monilta osin täysin ylityöllistetty. Uutiset ovat kertoneet, että jopa 2000 lapsiin suuntautunutta seksirikosilmoitusta on tutkimatta ja ulkomaalaispoliisilla riittää puuhaa laittomasti maassa olevin kanssa. Samalla toimistoissa pohditaan kansanedustajien julkisia puheita. Ovatko keinot väärät, kun kansainväliseen rikollisuuteen ei monikulttuuriprojektit tehoa. Olisiko kansallisvaltioiden tehokas rajatoiminta jarruna haitalliselle kehitykselle?  

tiistai 2. huhtikuuta 2019

99 Jussi Wihonen

Miksi valitsin Jussi Wihosen?

Työni ja harrastusten kautta tutustuin eri maahanmuuton sekä koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ongelmiin. Nämä yhteiskunnan haasteet ohjasivat minut Scriptaan, joka on Jussi Halla-ahon pohdiskeleva blogi yhteiskunnan kehittymisestä. Ilokseni muutamien blogivuosien jälkeen tapasin blogistin 2011 kolmen sepän pataaalla tietenkin perussuomalaisessa vaalityössä.

Koulujen ja päiväkotien sisätilaongelmat yhdessä maahanmuuton ongelmien kanssa ohjasivat minut politiikkaan. Esim. jalkapalloon käytettyjen valmennustuntien sekä kilometrien jälkeen mietin, että onko elatusvelvollisuuteni omia lapsiani vai maahanmuuttajalapsia kotaan. Ratkaisu oli helppo. Tuossa tilanteessa Perussuomalaiset olivat ainoa vaihtoehto, sillä muiden puolueiden sisältö oli eriytynyt yhteiskunnan kehityksestä.

Oikaisen hieman. Hain PS jäsenyyttä ja kuntavaaliehdokkuutta 2012. Minut hyväksyttiin ja valittiin Joensuun valtuustoon. Valtuustokaudella tein useita alotteita, joista osa meni läpi. Suurena apuna oli Jussi Wihonen, joka tuki maahanmuuttokriittistä untuvikkoa paikallispoliittisissa kiemuroissa.

Jussi ymmärsi työkokemukseni kuraattorina yms. nuorisotyöntekijänä, jalkapallovalmentajana (harraste 10 v) maahanmuuton parissa. Olen nähnyt kotoutumisen ongelmat läheltä.

2013 syksyllä Lieksan kasvavien ongelmien takia esitin toiveen EU vaalien ehdokkaalle JH-a:lle vierailuehdoituksen Lieksaan. Se toteutui, mutta ei olisi toteutunut ilman Jussi Wihosen vilpitöntä tukea. Sen reissun voitte lukea Halla-ahon blogista ja MTV3 klilpeistä. Ja niin Jussi meni Brysseliin 💪👍✌

Samaa vauhtia meidän työskentely tiivistyi, niin alotteiden, kysymysten ja tiedonhaun suhteen. Olemme viidessä vuodessa jättäneet kymmeniä alotteita kaikilta politiikan osa-alueilta. Pääteemat ovat olleet elinvoima, nuoret, maahanmuutto, kotoutus ja sote asiat. Olemme yhdessä toimineet yli kolmessa sadassa tapahtumassa. Olemme julkaisseet kymmeniä lehtikirjoituksia.

Olemme ideoineet tapahtumia, taktiikoita, mainoksia ja haastaneet muita puolueita demokratian keinoin.







tiistai 8. tammikuuta 2019

Seksuaaliturvallisuuden eteen on tehtävä työtä

Maahanmuuton mukana on Suomeen saapunut uusia suuren maailman ilmiöitä, joiden vaikutus ulottuu varhaisessa seksuaalikehitysvaiheessa oleviin lapsiin sekä nuoriin. Viime vuosien aikana ongelmatilanteita, rikostutkintoja ja tuomioita on uutisoitu läpi koko Suomen kasvavasti ja mikään paikkakunta ei ole niiltä turvassa. Rikollisuus on muotoutunut globaaliksi ilmiöksi ja lapsia sekä nuoria lähestytään usein netin somesovellutusten kautta.  

Jokaisen suomalaisen yhteisön, järjestelmän ja yksilön tulisi toimia niin, että yhteiskunnassamme haavoittuvassa asemassa olevien turvallisuus varmistetaan. Pohjois- Karjalassa valtuustoryhmänä jätimme alueellisen sotepalvelutuottajan Siun soten valtuustossa aloitteen lapsille ja nuorille tarkoitetusta seksuaaliterveys kampanjasta, jossa otetaan juuri eriasteiset riskitekijät huomioon. 

  
 Poliisi varoittaa jo vanhempia netissä ilmenevästä toiminnasta.  Ennaltaehkäisy onkin erityisen tärkeää, sillä joutuminen seksuaalirikoksen uhriksi jättää erittäin pitkäaikaiset seuraukset jälkeensä. Pahimillaan uhri voi jäädä ilman riittävää tukea ja näin pohja tulevalta elämältä helposti katoaa. 

Valtiollisesti tarvitaan taas vahvoja lakeja uusien uhkien torjumiseksi ja yksi keino olisi tuomioiden alarajojen nostaminen, jotta tuomioilla olisi oikeasti uhkavaikutusta. Lisäksi tarvitaan juuri valtakunnallisia, alueellisia ja perheille suunnattuja kampanjoita uhkien ennaltaehkäisemiseksi sekä maahanmuuton rajoittamista niin, että uhkatekijöitä pääsee maahan huomattavasti vähemmän tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa parempaa kontrollia henkilöllisyyden selvitystyön ajaksi ja jopa rajoitteita vapaaseen liikkuvuuteen.  Sosiaalisen median valvonnassa tulisi siirtyä vihapuheen sijaan turvaamaan lasten ja nuorten someturvallisuutta.     

keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Koti, isänmaa, kansakunta ja valtio

Tsekin entinen presidentti mainitsi hienon arvokkaan johtolauseen OM - julkaisun artikkelissa. Koti, isänmaa, kansalaisuus ja valtio ovat hyvin kansallistunnetta ohjaavia.

Koti: kansalaisen perusyksikkö, johon jokaisella tulisi olla oikeus sekä siitä johtuva vastuu. Kotiin kuuluu perhe, läheiset ja turvallisuus.

Isänmaa: historiallista arvoa ja jatkuvuutta turvaava kokonaisuus. Kunnioitus, edellisten sukupolvien työtä kohtaan. Kodit turvaavat isänmaan ja isänmaa turvaa koteja.

Kansakunta: kilpailee reilusti muiden kansakuntien kanssa esim. taloudessa, hyvinvoinnissa, urheilussa. Kokee olevan yhtä ja ratkoo kivuttomasti ristiriitansa sekä kannattelee yleistä arvomaailmaa. Yksi kansakunta muiden joukossa.

Valtio: lait, ulkoinen ja sisäinen turvallisuus. Suojaa koteja, kansakuntaa ja isänmaata. Lakien ja toimintojen järjestelmä, joka perustuu kansakunnan arvomaailmalle demokraattisin päätetyin keinoin.

sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Vanäjä turvaa Suomen rajan!!!

Karjalaisessa 29.12.2018

Venäjä on käännyttänyt Pohjois-Karjalan tasalla noin 150 laittomasti Suomeen pyrkinyttä.
Rajalla rauhallista ja kaikki hyvin. Toistaiseksi.
Siitä huolimatta Pohjois-Karjalan rajavartioston komentajan, eversti Vesa Blomqvistin mieli myllertää.
Turvallisuusviranomaisena hän ei ymmärrä sitä, että rajavalvonnan resurssit on ajettu rauhan olosuhteiden minimiin tilanteessa, jossa laittoman maahanmuuton, hybridivaikuttamisen ja terrorismin uhkat ovat todellisia.
Mainos alkaa
Mainos päättyyKar
- Mikä tahansa näistä saattaa minä päivänä tahansa ruveta näkymään myös rajavartioinnissa, hän sanoo.
Resurssipula voi heijastua jatkossa myös rajaliikenteen arkeen.
- Jos rajaliikenne kääntyy nopeaan kasvuun, se ei ruuhka-aikoina kerta kaikkiaan suju. Meillä ei ole riittävästi henkilöstöä hoitamaan mahdollista Niiralan kasvavaa rajaliikennettä, Blomqvist sanoo.
Viikolla 51 viisumivelvollisten määrä kasvoi Niiralassa yli 15 prosentilla.
- Niin hyvä ja hieno asia kuin se Suomen matkailuelinkeinon ja kaupan kannalta onkin, niin kasvun jatkuessa jonotusajat saattavat pidentyä merkittävästi myös Suomen puolella.
- Jo ennakkoon sanon, että silloin on perusteetonta moittia meidän ammattitaitoista henkilöstöämme, sillä kyse on yksinkertaisesti resurssipulasta, Blomqvist korostaa.
Rajamatkailua isompi huolen aihe on kuitenkin laittoman maahantulon uhka.
- Venäjän rajavartiosto on käännyttänyt tämän vuoden aikana Pohjois-Karjalan rajavartioston vastuualueen tasalla noin 150 Suomeen laittomasti maastorajan kautta pyrkinyttä eri maiden kansalaista.
- Kaakonkulmalla määrä lienee jo reilusti yli tuhat.
- Pitää antaa iso kiitos Venäjän kollegoille. Jos he eivät olisi pyrkiviä käännyttäneet, eivät meidän kätemme olisi millään riittäneet kaikkien kiinni ottamiseen, hän sanoo.
Jossain mitassa maarajan kautta papereitta Suomeen pyrkiminen on ammattimaista.
- Niiralan pohjoispuolella otettiin viime vuonna kiinni algerialaisryhmä, joka oli maksanut reissusta Algeriasta lähtien lentoliput ja muut kustannukset.
- Näytön saaminen on vaikeata, mutta kyllä itärajankin yli tulemiseen liittyy bisnestä, Blomqvist uskoo.
Viimeaikaisin esimerkki tästä on Saimaan kanavan kautta veneellä laittomasti tuodut henkilöt.
Uusi huolen aihe on se, että muutamat laittomasti Venäjän puolelta Suomeen tulleet ovat jakaneet sosiaalisessa mediassa reittiohjeita uusille tulijoille.
Kuinka moni on esimerkiksi tänä vuonna itärajan maaston kautta ylittänyt siten, ettei ole jäänyt rajalla Suomen tai Venäjän puolella kiinni, siitä on Blomqvistin mukaan mahdoton esittää arviota. Tiedossamme läpijuoksuja ei ole, mutta ihmettelisin, ellei tällaisiakin tapauksia olisi. Resursseillamme pystymme olemaan vahvoja vain riskianalyysin mukaisilla uhanalaisimmilla alueilla.
- Turvapaikanhakijat voidaan tilastoida, mutta me haluamme kaikki rajan ylittäjät viranomaistoimenpiteiden piiriin.
Rajavalvonnan toimintaympäristö on Blomqvistin mukaan muuttunut oleellisesti, ja todennäköisesti pysyvästi.
- Aiemmin asioiden ennakoitavuus oli hyvinkin korkeata luokkaa, nyt se on käytännössä nolla.
- Tapahtumat muualla maailmassa voivat heijastua Suomeenkin nopeasti, ja meillä pitäisi olla kykyä vastata muutoksiin, hän sanoo.
Rajavartiolaitos on määritellyt seuraavan viisivuotiskauden lisätarpeiksi 350 miljoonaa euroa hankintoihin ja 30 miljoonaa toimintamenoihin.
Lisärahoitus kohdentuisi pääosin kahden ulkovartiolaivan hankintaan, valvontalentokoneiden suorituskyvyn korvaamiseen, maa- ja merirajojen teknisten valvontajärjestelmien uusintaan, lentoasemien henkilöstölisäyksiin sekä toimintatilojen ja muun kestävyysvajeen paikkaamiseen.
Vaje on perua pitkän aikavälin kehityksestä. 1990-luvulla rajatarkastukset siirrettiin poliisilta Rajavartiolaitokselle. Jo sen myötä laitoksen henkilöstöä siirrettiin idästä ja pohjoisesta etelään.
Neuvostoliiton hajoaminen lisäisi valvontapainetta, mutta siitä huolimatta vartioasemien määrä puolitettiin.
- Sitten 2000-luvulla rajaliikenteen määrä kääntyi hurjaan kasvuun joka puolella. Kun samalla havaittiin rajatarkastusten yhteydessä laittomuuksia, siirrettiin laitoksen henkilökunnasta 190 rikostorjunta tehtäviin, vartioasemia lakkautettiin edelleen kuin myös yksi merivartiosto ja varusmiesyksikkö.
- Seuraavat kaksi valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa leikkasivat henkilöstöä pois 230 henkilötyövuotta.
- 2010-luvun sopeuttamisohjelma edellytti 18 johtopaikan lakkauttamista ja 28 miljoonan euron säästöjä. Sen myötä vähennettiin vahvuudesta 300 henkilötyövuotta, Blomqvist luettelee.
Parhaillaan toimeenpannaan noin 15 miljoonan euron säästöohjelmaa.
Muutoksen mittasuhteista kertoo se, että kun vartioasemia oli koko maassa enimmillään 125 niitä on nyt 37.
Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärä on nyt noin 2 700, kun se oli enimmillään noin 3 500.
Kaiken tämän seurauksena esimerkiksi Pohjois-Karjalan rajavartiostossa rajojen valvonta on supistunut 40 prosentilla.
Tuskaa lisää Helsinki-Vantaan lentoliikenteen jatkuva kasvu, jonka vuoksi siellä on koko ajan komennushenkilöitä rajatarkastuksissa muualta maasta.
- Meiltä on sinne komennettuja nyt seitsemän. Oma henkilöstömme on hieman vahvistunut, mutta komennukset syövät kasvun, Blomqvist sanoo.
Hallituksen vuosien 2017-2018 kehysbudjetissa rajavartioiden määrää varauduttiin nostamaan kahdellasadalla.
Ensi vuoden budjetissa lisättiin 1,8 miljoonaa euroa Helsinki-Vantaan rajatarkastuksiin ja rajavalvontaan sekä 1,3 miljoonaa valtion tuottamien Rajavartiolaitoksen tietotekniikkajärjestelmien hinnannousuun.
Samalla muuta rahoitusta leikattiin 2,1 miljoonalla eurolla. Leikkaus kohdistuu EU:n uuden rajanylitystietojärjestelmän käyttöönottoon.
- Se on määrä ottaa käyttöön kaikilla EU:n ulkorajoilla vuosina 2020-2021. Ilman leikkausta Niiralaan olisi saatu 4-7 rajavartijaa valmistelemaan järjestelmän käyttöönottoa ja kouluttautumaan käyttöön.
- Kävi kuitenkin niin, että kun ensi vuodelle oli suunniteltu kahta isoa rajavartijakurssia, niin toinen jouduttiin peruuttamaan. Peruutetulla kurssilla olisi koulutettu nimenomaan uuden matkustajatietojärjestelmän käyttäjiä, Blomqvist ihmettelee päättäjien logiikkaa.
Muuttunut toimintaympäristö, Helsinki-Vantaan ja Lapin lentoasemien kasvavat tarpeet, itärajan valvonta, merelliset tehtävät ja lisääntyvät EU-velvoitteet ovat Blomqvistin mukaan jyrkästi ristiriidassa Rajavartiolaitoksen rahoituksen kanssa.
Nyt mennään hänen mukaansa minimillä, eikä minkäänlaista varautumista poikkeustilanteisiin käytännössä ole.
- Me koulutamme vuosittain evp-henkilöstöä tilapäistarpeisiin. Mutta jos tarvitaan jostain syystä nopeasti merkittävästi lisää henkilöresursseja, niin meillä ei ole mistä ottaa.
- Minulla ei ole nyt yhtään ylimääräistä henkilöä Niiralassa eikä maastorajoilla, vaan päinvastoin on vajetta. Tästä syystä minun on huolehdittava siitä, että käytämme resurssejamme entistä priorisoidummin lakisääteisten päätehtävien hoitoon ja teemme muita tehtäviä harkiten ja vain silloin, kun tuotamme erityistä lisäarvoa.
- Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa meidän on tingittävä esimerkiksi vene- ja ajoneuvohankinnoista ja muista rajavalvonnan tärkeistä välineistä.
- Ensi vuosi on Rajavartiolaitoksessa vaikein pitkään aikaan ja ilman rahoituksen tasokorotusta on vaikea löytää kohteita, mistä vielä säästää, hän sanoo.
Kiteytettynä hänen suuri huolenaiheensa on se, ettemme voi enää lainkaan ennakoida sitä, mitä huomenna tapahtuu, mutta ainakaan rajavalvonnan mitoituksessa Suomi ei ole varautunut muutoksiin lainkaan.


maanantai 10. syyskuuta 2018

Maahanmuuton kielibisnes

Maahanmuuton kielibisnes on yrityksille tuottavaa, mutta yhteiskunnalle tehotonta.

Valtiontarkastusvirasto tutki

"Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida, miten tuloksellista TE-hallinnon järjestämä kotoutumiskoulutus ja siihen sisältyvä kielikoulutus on ollut"

"Tarkastuksessa havaittiin, että kotoutumiskoulutuksissa tavoitteena olevaa kielitaitotasoa ei useinkaan saavuteta. Kielitaitotason B1 saavutti vuosina 2013–2016 vajaat 35 prosenttia kotoutumiskoulutuksen päättäneistä henkilöistä. Kielitaidon tasoa selittivät henkilön tausta, kielitaidon lähtötaso ja koulutuksen sisältö. "

Huomattavaa on, että B1 taso ei ole kovin korkea ja kuvaa lähinnä jokapäiväisistä normaaleista rutiinesta itsenäisesti selviytymistä. B1 ei ole mielestäni työkielitasoa, vaan itsensä viihdyttämiseen liittyvää tasoa.

"B1
Hallitsen jokapäiväisiin tilanteisiin liittyvän sanaston mielestäni vähintään kohtalaisesti.
Selviän jokapäiväisistä puhetilanteista työssä ja vapaa-aikana. Ymmärrän selkeän
yleiskielisen puheen ja TV-ohjelmien pääasiat, jos puhe käsittelee minulle tuttuja asioita
ja jos puhe on suhteellisen hidasta ja selkeää. Normaalitempoinen puhe saattaa tuottaa
vaikeuksia, jos puhejakso on pitkä ja aihepiiri vieras. Pystyn lukemaan jokapäiväistä tai
työhön liittyvää tekstiä, jos se ei vaadi syvempää kielen tuntemusta. Osaan kirjoittaa
yksinkertaisia tekstejä tutuista aiheista sekä vastata lyhyesti tiedusteluihin. Hallitsen
peruskieliopin."

Yksityisten bisneksiin rahoitusta seuraavasti.

"Valtion talousarvioesityksissä kotoutumiskoulutuksen hankintaan oli varattu vuosina 2015–2018 keskimäärin 82 miljoonaa euroa vuodessa. Maahanmuuttajien määrän kasvun seurauksena kotoutumiskoulutukseen varattuja talousarviomäärärahoja lisättiin 45 prosentilla vuonna 2016."
"

torstai 6. syyskuuta 2018

Monikulttuurisuus muuttaa suomalaisuutta, mutta mihin suuntaan?

Suomalaisuus muuttuu jatkuvasti,  mutta mihin suuntaan? Todennäköisesti irakilainen ei halua olla suomalainen suomalaisilla perinteillä. Hän haluaa olla suomalainen irakilaisilla perinteillä. Henkilökohtaisesti taas en halua suomalaisena irakilaisia perinteitä, sillä en koe sitä merkitylliseksi tai perinteiseksi. Perinteet taas luovat turvallisia arvoja yksilön elämään.

Monikulttuuristamisessa törmätään kyseiseen ongelmaan, jossa kulttuurit ja arvot törmäävät. Tätä tapahtuu niin avioliitoissa, kuin myös asuinalueiden valinnassa. Me "suomalaiset" hakeudumme sinne, missä on itseä miellyttävät arvot eli segrekaation polttoainetta. Eli koko monikulttuuri olisi tällöin turha prosessi, sillä se synnyttää kasvavaa eriytymistä  ja kaipuuta kaltaisten pariin.

Taas, jos monikulttuuri voisi muotoutua yhtenäiskulttuuriksi, niin silloin siitä muodostuu yksi monokulttuurinen arvo, joka on samankaltainen lähes kaikissa läntisissä suur- ja keskikokoisissa kaupungeissa. Mitä järkeä silloin koko monikuttuurissa olisi?

Eikö järkevintä ole kansalliset valtiot ja niiden välinen kulttuurivaihto? Maan sisäiset eroavaisuudet ja niiden välinen kultturivaihto, kuin väkisin ja keinotekoisesti rakennettu monikulttuurisuus, josta oikeastaan kukaan ei saa hyvinvointia sekä turvallisuutta irti?