maanantai 25. elokuuta 2014

Kahden valtuustoaloitteen päivä :-)

Valtuustoaloite                                                               25.8.2014


Parkour on 1980-luvulla Ranskassa kehitetty liikuntalaji, jossa pyritään innovatiiviseen ja sulavaan liikkeeseen. Laji on helposti kaupunkiympäristöön sopiva sekä lapsia ja nuoria edullisesti liikuttava. Lajia voidaan harrastaa ilman suuria harrastusmaksuja, joten sopii hyvin monelle vähävaraiselle lapsiperheelle, joita on Joensuun seutukunnalla huomattavasti. Parkour on myös ollut toimintamuotona Joensuun nuorisopalveluiden erityisnuorisotyössä. Me allekirjoittaneet esitämme, että Joensuun kaupunki perustaa parkouriin sopivan harjoitusalueen tai puiston. Tällainen sopisi hyvin esim. skeittipuiston läheisyyteen. Hyviä esimerkkejä toimivasta puistosta voi hakea Jyväskylästä, jossa on parkour akatemia ja Jyväskylän kaupunki on panostanut lajin harrastusmahdollisuuksiin avarakatseisesti. Puiston perustamisessa tulisi kuulla myös paikallisia harrastajia. Puiston yhteyteen voisi myös kehittää boulderointiradan kiipeilijöille. Joensuussa 25.8.2014

Ja sitten vielä toinen


Valtuustoaloite                                                               25.8.2014

Järvilohelle mahdollisuus lemmenpaikkaan.   
Utran koskialue olisi mahdollinen lisääntymisalue järvilohelle, joka on kärsinyt Pielisjoen patoamisesta. Koskialueen virtauksia uudelleen muokkaamalla olisi mahdollista kehittää alueen kalastusmatkailua sekä edelleen rikastaa joen virkistyskäyttöä. Kyseinen koskialue on ainut alue, joka on vielä vapaana vaelluskalojen nousureitillä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kyseisen koskialueen kehittämistä kutualueena tarkastellaan ja mahdollisuuksien mukaan aletaan toimenpiteisiin, joilla vaelluskalat pääsisivät pesintäpuuhiin.

Joensuussa 25.8.2014

tiistai 19. elokuuta 2014

Päivän SOTELOT. (Käyttäjän maltti?)

Tuli istuttua tänään muutamia tunteja sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Taas näyttää siltä, että ylitystä pukkaa taloudessa ja tietenkin niillä perinteisillä syillä.

Kuitenkin on hyvä muistaa, että ongelmista huolimatta meillä on vielä aika hyvä ja ammattitaitoinen terveydenhoitohenkilöstö, joka tekee työtään hyvin. Minun on suorastaan pakko muistella kesäisiä kokemuksia, kun aamu kahdeksalta soittelin lääkäriin aikaa kovan korvasäryn takia, ja mitä ihmettä,  jo kymmeneltä minulla oli resepti kädessä. Näin iloisesti siis perusterveydenhuollon puolella.

Sama koskee myös erikoissairaanhoitoa. Toimenpiteet sujuvat rivakasti sekä ammattitaidolla. Kokonaisuutena sote on kuitenkin sellainen savotta, ettei siellä täydellisyyteen koskaan päästä. Ehkäpä malttia tarvitaankin juuri meiltä käyttäjiltä?

Mie ite.

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Jokisuistossa rakennettu

Rakentajan satu

Olipa kerran kolme pientä porsasta, jotka perustivat kylän jokisuistoon. Veli Ponteva perusti autotalon, Veli Viulu perusti sairaalan ja veli Huilu päiväkodin ja koulun. Koska joen suistossa säät olivat mitä olivat päätti Veli Ponteva rakentaa autotalon käytännölliseksi ja kestäväksi hyvän kiinteistönvalvonnan kanssa. Veli Viulu rakensi sairaalan kuivalle  ja korkealle paikalle, jottei sateen huuhdevedet pääse yllättämään. Veli Huilu taas rakensi kiireellä syksyn jo saavuttua ja kreikkalaisen arkkitehdin suosittelemana päiväkodin ja koulun.   

Niin syveni syys ja puhkui pohjoinen tuuli, josta lähiseudulla asuva Kostamolan Matti oli rakentajia varoittanut. Tukeva autotalo kesti tuulen ja kiinteistönvalvonta huomasi kosteuden levinneen ja korjasi ongelman. Sairaala hyvällä paikalla säilyi pahimmalta ja vauriot korjautuivat päivitysremontin yhteydessä. Mutta Veli Huilun päiväkoti ja koulu vaan jatkoi toimintaa, koska lasten käyttämiä rakennuksia ei valvottu, eikä muutosrakennettu ajanmukaiseksi. Näin ne romahtivat kostean puhurin vuoksi kasaan jo yhden ikäpolven aikana.

Päivitys 20.9.2014 Karjalaisen julkaisu

tiistai 12. elokuuta 2014

Peruskoulutuksen haasteista globaalisoituvassa maailmassa.

Synnyinvuotenani1970 Suomessa syntyi 64 559 lasta ja vastaavasti 2007 syntyi 58 729 lasta. Vuonna 2007 syntyneet lapset ovat juuri aloittaneet koulunkäyntinsä ja astelevat opitun tiedon tielle. Tänä vuonna koulunkäyntinsä aloittaa kuitenkin noin 60 500 lasta, joten ulkosyntyneiden tms. osuus on pyöreästi 2000 koulunaloittajaa suurempi, kuin valtakunnassa syntyneiden. 

Samalla on uutisoitu koulujen "eriytymisestä", jolloin vanhemmat yhdessä oppilaan kanssa valitsevat mieluisimman oppimisympäristön lähinnä opetuksen sisältöjen kanssa. Tämä tuntuu järkevältä, koska yhteiskuntamme tarvitsee tulevaisuudessa eri alojen osaajia. Tulevaisuuden opetussuunnitelmissa tulisikin määritellä mikä on tulevaisuuden peruskoululaisen perusopetuksen perustaso, jota sitten korostetaan eriasteisilla erikoistumisilla. Mielestäni tasapäistämisen aikakausi on ohi. Omana peruskouluaikanani käytössä olleet tasokurssit olivat hyvä asia, koska rinnalla oli kuitenkin mahdollisuus parantaa numeroita ja osaamistasoa esim. kymppiluokilla.

Kun tänään katsoo 18-24 vuotiaiden miesten työllisyys / työttömyysastetta, niin ei voi välttyä ajatukselta, että nykyinen peruskoulujärjestelmä tasapäistää liikaa. Vuosina 1990 - 1996 välillä syntyneet elivät ensin laman lapsina ja sitten voimakkaan nousukauden aikaa, jolloin tavaraa suorastaan taivaasta tipahteli. Unohtuiko tässä vaiheessa ajatus siitä mitä on oppimisen työ tai mitä on tehtävä unelmien saavuttamisen eteen? Näen niin, että esim. peruskoulun 3-6 vuodessa suorittanut ei millään voi omata samaa tiedollis-taidollista pohjaa, kuin peruskoulun yhdeksässä vuodessa suorittanut. Moni kulttuuriin ja suomalaiseen yhteiskuntaan kasvattava vaihe on jäänyt välistä ja tulee vastaan kiihtyvässä kehityksessä luoden monikerroksista yhteiskuntaa, jossa kerrosten välillä on todennäköisesti kitkaa.