Koska Karjalainen onnistui uutisoinnillaan luomaan Joensuulle mainetta, joka ei ole kovin lapsiystävällinen, niin on suorastaan pakko muistuttaa siitä hyvästä kehityksestä, jota kaupungissa on ollut.
Ensinnäkin Joensuussa on rakenteilla parhaillaan useita uusia kouluja sekä päiväkoteja, joten esimerkiksi sisätilojen ilmaongelmat tulevat väistymään ja opetukseen löytyvät erinomaiset tilat. Myös kouluissa aloitettu digiloikan myötä oppilaat saavat laitteistoa opiskelunsa tueksi. Myös liikuntapaikkoja pyritään kehittämään kasvaviin tarpeisiin, kiire näillä olisi suuri.
Mutta sitten ennaltaehkäisevään tukeen. Terapiakustannuksien kasvu kaupungissa perustuu sosiaalihuoltolain mukaisiin ennaltaehkäisevien palveluiden lisäämiseen jo varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi psykoterapia, perheterapia, musiikki- ja ryhmäterapioiden asiakasmäärät ovat tästä syystä kasvaneet. Kun vuonna 2014 näissä terapioissa oli lapsia 107, niin vuonna 2015 asiakasmäärä oli kasvanut jo 158 lapseen ja nuoreen. Vuoden 2016 kohdalta ollaan menossa noin n. 200 asiakkaan määrässä. Mielestäni on hyvin ymmärrettävää, että tilaaja - tuottaja mallissa ei ole ennätetty reagoimaan riittävän nopeasti kyseiseen hyvinvointiloikkaan.
Joensuu on siis halunnut ja pystynyt vastaamaan tarpeeseen sekä luonnut toimivaa toimintamallia. Tämä varhainen tuki vähentää varmasti syrjäytymistä ja vähentää raskaamman tuen kuluja sekä on asiakkaille inhimillisempää. Tästä suuri kiitos kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitaitoiselle henkilöstölle. Joensuulle on myös rikkaus, että alueella on koulutettuja terapia-alojen osaajia ja lapsille löytyy palvelupaikka nopeasti, ja mielestäni haasteena on vain kunnallisen järjestelmän kyky ottaa vastaan uusia asiakkaita.
20.10.2016
20.10.2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti