Kotouttamisen kustannukset ja haasteet Joensuussa

13.1.2016 (alkuperäinen julkaisu)

Vuoden 2015 aikana Suomeen saapui n. 32000 turvapaikanhakijaa lähinnä Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Vaikka osittaista kotiin palaamista on tapahtunut, niin tulee Suomeen jäämään huomattavasti erikielisiä ihmisiä, joilla koulutus ja kultuurierot asettavat haasteita integroitumiselle kantaväestön kanssa. Suurin osa maahan saapuneista haluaisi siirtyä suurten keskusten, kuten Turku, Tampere ja Helsinki  lähistölle, mutta näitä alueita rasittaa jo nyt pula vuokra-asunnoista, joten ohjausta (määräys kunnille) oletettavasti tapahtuu. Helsingin seudulla on 40 000 ihmistä asuntojonoissa, joten paine ohjailevalle politiikalle on suuri. Ohjailu kotoutettavien asutussuunnassa kääntyy kohti pieniä kuntia (joista olen kirjoittanut jo aiemmin ennen tätä sosiaalisten siirtolaisten laajamittaista saapumista.)

Mitä tämä merkitsee Joensuun kohdalta?

Todennäköisesti Joensuukin on velvoitettu ottamaan vastaan oman osansa oleskeluoikeuden saaneista. Tämä tarkoittaa huomattavaa muutosta, sillä vaikka pakolaisia on aikaisemminkin  vastaanotettu, niin saapuvat määrät tulevat olemaan huomattavasti suurempia. Kotoutettavat tulevat lisäksi vaikuttamaan huomattavasti ulkomaalaisten osuuksiin Joensuussa, joka on ollut kuntataloutta ajatellen erittäin järkevällä pohjalla.

Kuten taulukosta havaitaan, niin erittäin alhaisen työllisyysasteen omaavat kansallisuusryhmät ovat erittäin pieniä Joensuussa. 

Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista noin 35-45% saa maassa oleskeluun oikeuttavan luvan erilaisilla syillä ja vuonna 2015 saapuneiden määrän perusteella tämä tarkoittaa noin 13 tuhatta uutta kuntalaista. Heistä Joensuun osuus olisi mahdollisesti noin 150 hakijaa vuosittain. Tämä tarkoittaisi 5-7 vuodessa kaupungissa asuvien ulkolaistaustaisten määrän kaksinkertaustumista, sillä mukaan astuu myös perheiden yhdistämiset sekä muuttoliikenne lähelle samaa kulttuuria omaavien kanssa. Näin lyhyessä ajassa tapahtuva muutos on monilta osin hyvin haastava, sillä kuntaan sijoittuvat kuuluisivat niihin ryhmiin, joiden työllisyys on erityisen alhainen ja polku työelämään hyvin pitkä, jopa 7-10 vuotta.

Valtio (me veronmaksajat) korvaa kunnille vastaanotosta johtuvia kustannuksia, mutta jo nyt on selvä, ettei summat tule täyttämään aiheutuneita kustannuksia. Välillä valtio tarjoaa lisäksi 20 000 € "porkkanarahaa" vastaanottoon, mutta se on täysin mitätön syntyvien kustannusten rinnalla. Kustannuksia korvataan myös jälkikäteen, mutta ei ole varmaa, että valtiolla on niitä varoja kuntakorvauksiin tässä tilanteessa.

 Joensuussa saapuvien maahanmuuttajien kotouttamisesta vastaa Silta, joka on maahanmuutajien palvelupiste. Nykyisin siellä toimii kolme kunnan palkkalistoilla olevaa työntekijää ja heidän tärkein asiakasryhmä on noin 50 pakolaisena kuntaan saapunutta henkilöä. Kun kunta vastaanottaa 150 uutta kotoutettavaa vuodessa tarkoittaa tämä henkilöstön lisäämistä selvästi. Lisähenkilöiden tarve lienee 3-6 henkilöä ja tämä tarkoittaisi vuosittain ainakin noin 100 000€ lisäkuluja jo palkkoina. Kun vuosittain tapahtuvan sopimusperusteisen vastaanoton mukana saapuu myös lapsia niin heidän kouluihin ja päivähoitoon tarvitaan lisäpanostuksia. Kun päivähoidon hoitokuukauden kustannus on noin 1000€ ja koulu joudutaan yleensä aloittamaan maahanmuuttajille tarkoitetuilla pienluokilla, jossa henkilökunnan määrä on luokkaa kohti suuri, niin kustannukset nousevat selvästi yli kuntakorvausten jo yksilökohtaisesti.

On oletettava, että nuorisotyöhön joudutaan myös tekemään lisäpanostuksia, sillä heikossa taloustilanteessa jopa ei toivottua rasistisia ilmiöitä, joiden hoitoon kuluu huomattavia resursseja. Tämäkin tarkoittaisi työvoimaresurssien lisäämistä edelleen ja kustannusten nousua.

Mitä valtio sitten korvaa? (Lähde)

• laskennallinen korvaus pakolaisten ohjauksen, neuvonnan ja muun kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä
• sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset
• kunnan maksama kotoutumis- ja toimeentulotuki (vain 3 vuotta)
• tulkkaus- ja käännöspalvelut
• ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki
• alkukartoituksen järjestäminen
• paluumuuttoavustus
• entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevista henkilöistä aiheutuvien kustannusten korvaaminen
• sodissa vapaaehtoisina palvelleista henkilöistä aiheutuvien kustannusten korvaaminen
• ihmiskaupan uhrin auttaminen.

Huomattavaa on, että valtio ei siis korvaa kaikkea. Korvaukset ovat laskennallisia ei todellisia, erityiskustannuksia (10 vuotta, muistaakseni) ja tuet ovat määräaikaisia (3-4 vuotta), kuten toimeentulotuki. Kotoutuksessa ei myöskään huomioida riittävästi paluumuuttoon johtavaa ajattelumallia. 

SOTE-alue

Joensuu on siirtymässä 2017 maakunnalliseen Siun sote yhteistoiminta-alueeseen, jossa kaikkian maakunnan kuntien sosiaali- ja terveystoimet yhdistyvät. Kun kunnan maahanmuuton kanssa työskentelevistä lähes kaikki ovat sosiaalitoimen alaisia ja siirtyvät kuntayhtymän palvelukseen, niin ei ole järkevää tässä tilanteessa palkata lisää henkilöstöä, sillä sama henkilöstö voisi löytyä suuren organisaation sisältä poistaen päällekkäisyyksiä. Ratkaisut tässäkin asiassa tulisi tehdä vasta sitten, kun kuntayhtymä toimii ja ratkaisut ovat maakunnallisia.

Mitä Joensuussa sitten osattaisiin?  

Kun väistämättä tässä tilanteessa kuitenkin kuntana joudutaan osallistumaan kotouttamisen valtakunnalliseen haasteeseen, niin järkevintä se olisi tehdä niin kuin osataan parhaiten, eli koulutus- ja kasvatuskaupungin vahvuuksilla. Tätä osaamista vasten lasten kotouttaminen Joensuussa osataan. Näin perhekotimainen vaihtoehto saattaisi olla se toimivin. Haasteita Joensuulle taas toisi suuret yksinäisten miesten määrät, sillä suuren työttömyyden alueena (17%) kotoutumisen ja elämän rakentamisen haasteet koituisivat liian suureksi. Myös kouluissa reuna-alueilla olisi tilaa sekä niiltä löytyisi asuntoja. Tuupovaaran, Enon ja Pyhäselän kouluissa olisi oppilaille tilaa ja alueilta löytyisi kunnan omistamia vuokra-asuntoja, mutta taas muut palvelut olisivat kaukana. Itse pidän tätä vaihtoehtoa parhaana. Kuntakeskuksessa taas joudutaan turvautumaan mahdollisesti kunnan välivuokraukseen, jossa asunnot joudutaan hankkimaan vapailta markkinoilta ja on erittäin oletettavaa, osan kustannuksista kaatuvan kunnan maksettavaksi.  

Kuntalaisten edunvalvonta?

Valtio oletettavasti tekisi mielelään pitkiä sopimuksia vastaanotosta, mutta sitä ei Joensuun missään tapauksessa tulisi tehdä. Hetkellinen lyhyt sopimus ELYn kanssa seuraavaan vaalikauteen, jotta uusi valtuusto pääsee asiasta päättämään eli asia tulisi painotettua kuntalaisten äänestykseen. Kokonaisuus on niin paljon joensuulaisten kotikaupunkia muuttava, että vaaliuurnan kautta se olisi tehtävä. 

Minun mielestä jopa 160 kuntapaikkalaisen vastaanottaminen kerralla olisi mahdollista, kun perheistä 50% on lapsia. Perheiden tulisi olla useammasta eri kansallisuudesta ja asunnot sekä kotoutus hoidetaan eri kaupunginosiin (Tuupovaara, Eno, Kiihtelysvaara, Pyhäselkä) niin, että perheet saavat kantaväestöstä vapaaehtoiset tukiperheet.  Tärkeintä on, että vastaanotto ei ole jatkuvaa, vaan voidaan seurata kotoutumisen onnistumista resursien hallintaan luotavilla mittareilla ja kokonaisuudesta tehdään riittävä selvitys tulevalle valtuustolle. EI PYSYVÄLLE MEKANISMILLE, kun ei tiedetä mitä se edessään tuo. 

Päivitys: 3.2.2016 Perussuomalaisten Leena Meri muistuttaa kunnillle tulevasta "maksupommista"

Senäjoki ei ottanut pakolaisia, koska "Valtion korvaukset eivät kata kuluja". " Se on aika pitkälti minusta päätöksentekoon ja poliittiseen tahtoon liittyvä kysymys. Kyllä nämä taloudelliset reunaehdot meillä kaikilla ovat, ja nämä valtion korvaukset eivät kuitenkaan meidän laskelmien mukaan kata näitä palveluja, mitä pakolaisryhmien vastaanottaminen ja järjestäminen edellyttävät, Päivi Saukko perustelee."

Joensuussa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin

Koska Karjalainen onnistui uutisoinnillaan luomaan Joensuulle mainetta, joka ei ole kovin lapsiystävällinen, niin on suorastaan pakko muistuttaa siitä hyvästä kehityksestä, jota kaupungissa on ollut. 

Ensinnäkin Joensuussa on rakenteilla parhaillaan useita uusia kouluja sekä päiväkoteja, joten esimerkiksi sisätilojen ilmaongelmat tulevat väistymään ja opetukseen löytyvät erinomaiset tilat. Myös kouluissa aloitettu digiloikan myötä oppilaat saavat laitteistoa opiskelunsa tueksi. Myös liikuntapaikkoja pyritään kehittämään kasvaviin tarpeisiin, kiire näillä olisi suuri.

Mutta sitten ennaltaehkäisevään tukeen. Terapiakustannuksien kasvu kaupungissa perustuu sosiaalihuoltolain mukaisiin ennaltaehkäisevien palveluiden lisäämiseen jo varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi psykoterapia, perheterapia, musiikki- ja ryhmäterapioiden asiakasmäärät ovat tästä syystä kasvaneet. Kun vuonna 2014 näissä terapioissa oli lapsia 107, niin vuonna 2015 asiakasmäärä oli kasvanut jo 158 lapseen ja nuoreen. Vuoden 2016 kohdalta ollaan menossa noin n. 200 asiakkaan määrässä. Mielestäni on hyvin ymmärrettävää, että tilaaja - tuottaja mallissa ei ole ennätetty reagoimaan riittävän nopeasti kyseiseen hyvinvointiloikkaan.

Joensuu on siis halunnut ja pystynyt vastaamaan tarpeeseen sekä luonnut toimivaa toimintamallia. Tämä varhainen tuki vähentää varmasti syrjäytymistä ja vähentää raskaamman tuen kuluja sekä on asiakkaille inhimillisempää. Tästä suuri kiitos kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitaitoiselle henkilöstölle. Joensuulle on myös rikkaus, että alueella on koulutettuja terapia-alojen osaajia ja lapsille löytyy palvelupaikka nopeasti, ja mielestäni haasteena on vain kunnallisen järjestelmän kyky ottaa vastaan uusia asiakkaita. 

20.10.2016

Kun sisäministeriön kansliapäälikkö ei nähtävästi tiedä?

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg avasi Suomen turvallisuustilannetta monin osin. Ainakin itselleni tuli suorastaan tarve purkaa hänen näkemyksiään suhteessa vallitsevaan tilanteeseen.

NERG:  ”Kukaan ihminen ei ole ihmisenä laiton. En kuitenkaan ha­luaisi rakentaa Suomeen mallia, että laittomasti täällä olevaa kohdellaan samoin kuin laillisesti täällä olevia. Se on väärin niin täällä asuvien kuin täältä oleskeluluvan saaneiden kannalta.”

MINÄ: Ihminen ei ole laiton, mutta ihmisen teot voivat olla laittomia ja yhteiskunnan ei tulisi elättää yhteiskuntaan kuulumattomia laittomasti käyttäytyviä ihmisiä, vaan siirtää heidät toisaalle. 

NERG:  uskoo maahanmuuttotilanteen pysyvän rauhallisena tulevana vuonna. Nyt äkillisiin tulijapiikkeihin on varauduttu paremmin.

”Meillä on valmius viiden päivän varoitusajalla perustaa 5–6 samantapaista järjestelykeskusta kuin Torniossa oli.”

MINÄ: Äkillisten "tulijapiikkien" syntyminen tulisi estää esimerkiksi ottamalla tarvittaessa rajatarkastukset käyttöön ja estää turvallisista maista tulevien turvapaikanhakijoiden pääsy Suomeen. Näin Sakasa, Itävalta,  Tanska ja Ruotsi toimivat. 

Nerg: ”Syrjäytymisen ehkäiseminenhän on ollut monen hallituksen ohjelmassa, mutta ymmärrämmekö me kunnolla vieläkään, kuinka varhaisessa vaiheessa ­nämä nuoret alkavat jo oireilla?”

MINÄ: Kyllä me ymmärrämme, Nerg ehkä ei. Vastaus on tässä koulujen sekä asuinalueiden eriytyminen. 

NERG: ”Turvallisuudentunne on tutkimusten mukaan liikahtanut hämmästyttävästi alaspäin, juuri näiden uhkien takia, jotka eivät kuitenkaan ole Suomessa isossa mittakaavassa”

MINÄ: Ei tuossa mitään hämmästyttävää ole. Asiat ovat olleet tiedossa jo kymmeniä vuosia, "meitä on huijattu".  

NERG: Edellisen hallituksen budjettikehyspäätöksen mukaan poliisien ja rajavartijoiden määrää pitäisi edelleen vähentää osana valtiontalouden säästöjä. Nykyinen 7 200 poliisin määrä pitäisi painaa 6 500:aan ja rajavartijoiden määrä 2 400:sta alle kahdentuhannen.

”Tähän päälle tuli turvalli­suusympäristön iso muutos. Me ­emme voi enää kirkkain silmin sanoa, että turvallisuustilanne pysyy samana”

MINÄ: "Edellisen hallituksen" on erittäin tärkeä, sillä he onnistuneesti heikensivät turvallisuustilannetta, jota paikkaamaan äänestettiin Perussuomalaiset. Työ on vielä kesken. Päivi tuumasi aikaisemmin. "me tiedetään jokainen henkilö, joka tänne on tullut, minkälaisella taustalla hän on tullut". 

NERG: ”Silläkin uhalla ettei näin saisi sanoa, mutta kaikkien pitäisi käyttää enemmän maalaisjärkeä sen suhteen, missä liikutaan ja mihin aikaan. Ei poliisi voi olla joka paikassa.”

MINÄ: Minne unohtui perustuslain takaama vapaa liikkuvuus suomalaiselle, etenkin naisille? 

Perustuslaki:

- Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

- Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa

Näkemystäni kotouttamisen turvallisuushaasteisiin kunnissa

Maahanmuuton turvallisuushaasteet pitkäkestoisia 

 

Jo vuosia jatkunut sekä  huomattavasti kasvanut maahanmuutto ja haittamaahanmuutto tuo Suomeen ilmiöitä, joita maassamme ei ole aikaisemmin nähty. Ilmiöt ovat levinneet jo osittain suurista kaupungeista keskikokoisiin ja pieniin kaupunkeihin, jotka joutuvat selviytymään kasvavista kotouttamisen haasteista. Erilaisesta kultturiympäristöstä ja uskontojen sekä uskomusten parista saapuvat uussuomalaisuutta tavoittelevat henkilöt haastavat suomalaisen lakeihin, normeihin sekä tapoihin perustuvan hyvin kehittyneen kulttuuriympäristön.

Poliisin tutkijat kantoivat esim. seuraavista haasteista huolta, ja joita itse pidän hyvinkin merkityksellisinä.
- maahanmuuton turvallisuuskysymyksiä on julkisessa keskustelussa käsitelty pintapuolisesti ja jopa vähätellen.
- maahanmuuttokriittisen perussuomalaisen puolueen kannatuksen lasku kertovat demokratian kriisistä (tässä kysymyksessä ihmiset kokevat, ettei hallituspuolue ole kyennyt tekemään riittävästi)
- turvattomuuden tunteen taustatekijöistä ja maahanmuuton lieveilmiöistä tulisi kiireesti käydä kriittistä, toisia kunnioittavaan dialogiin pyrkivää ja tosiasiat tunnistavaa poliittista keskustelua
- maahanmuuttopoliittinen keskustelu vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja niiden saavuttamisen keinoista ei sen sijaan ole vieläkään alkanut
- maahanmuuttopolitiikan puute näkyy - kuin vaivihkaa - muun muassa kasvaneena asuinalueiden segregaationa, huono-osaisuuden keskittymisenä ja ulkomaalaistaustaisten keskittymisenä muutamiin kouluihin.
-  esimerkiksi Etelä- ja Keski-Ruotsissa on 55 maantieteellistä aluetta, jossa paikallinen rikollisverkosto aiheuttaa merkittävää turvattomuutta ja tuottaa laajoja heijastevaikutuksia eri yhteiskunnan sektoreille
- ennalta estävä maahanmuuttopolitiikka maksaa itsensä monin verroin takaisin
- maahanmuuttopolitiikan osalta tarvitsemme hallitun lähestymistavan, joka kunnioittaa niin emäntää ja isäntää kuin vierastakin. Maassa maan tavalla, kuten tasavallan presidentti on todennut.

Kun kunnille jää vastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta, niin osa yllämainituista tekijöistä heikentävät kuntien kykyä toteuttaa tehokasta, järkiperäistä sekä tulosperusteista kotouttamista. Tulevissa kunnanvaltuustoissa tulisikin olla ihmisä, jotka ovat olleet jo pitkäkestoisesti kiinnostuneita maahanmuuton haasteista sekä etenkin ongelmista luomalla samalla uusi ratkaisuja, sillä entiset ongelmia silittelevät mallit eivät selvästi toimi. Erikielinen leikittäminen ja kulttuurikahvilat eivät ole onnistuneet tuottamaan polkua, joka johtaisi laaja-alaiseen työllistymiseen. Kotoutuksen päämääränä tulisi olla työ, turvallisuus ja hyvinvointi. Mittarina tulisi olla työllisyysaste, joka määrittelee, kuinka paljon seutukunnan kantokyky kestää maahanmuuton haasteita. Taloudellisuuden tulee olla ehdottomasti erittäin määräävää, sillä edullisemmin on saatava huomattavasti parempaa. Myös aktiivinen viranomaisten yhteistyö järkevillä poliittisilla raameilla parantavat turvallisen kotouttamisen mahdollisuuksia. Positiivinen syrjintää ei voida harjoittaa kunnissa ja uusien asukkaiden on arvostettava paikallisia arvoja. Lisäksi, kun esitetään maahanmuuton ongelmista kriittisiäkin ajatuksia, niin vastaus "ei noin voi ajatella" ei ole oikeasti yhtään mikään vastaus, vaikka moni kuntapolitiikko sitä tarjoaakin.

Onneksi Jussi Halla-aho tarjoaa ratkaisujakin Euroopalle, joten suuret päätökset helpottaisivat pienten (kunnat) taakkaa.

TÄSTÄ SOPIVAA LOPUKSI  RENTOUTTAVAA LUKEMISTA : MAAHANMUUTTO, TURVALLISUUS JA ENNAKOINTI

Paperittomien kustannukset Joensuussa

Esitin Joensuun kaupunginvaltuustossa kysymyksen, johon ei koskaan vastattu. Kyse oli talousarviosta, jossa ei ollut varauduttu asiaan millään tavalla. Näitä paperittomia varten Joensuussa on virkamiestasolla maksamaan 200€ kuussa "vellirahaa" ja majoitus "yömajaa parempi" eli vuokraamaan tod.näk. yksityisiltä markkinoilta kolmioita (kuudelle), joiden kuukausivuokra olisi 750-800 €. Näin 6 paperittoman kuukausikustannus olisi 2000 € ja vuosikustannus 24 000€. Jo 18 paperittoman vuosikustannus olisi tällöin jo 72 000€.

Antakaa suomalaisille myös ilmaista rahaa

                   
  Joensuu siis toimii hyväntekeväisyysjärjestönä veronmaksajien rahoilla lakia vastaan.  200€  kuussa paperittomille, asunto ja lääkkeet. Tämä yhdistysten ja yhteiskunnan varoja lypsävä napanuora on saatava katkaistua. On helppo nähdä, että yhdistyksissä toimivat hyötyvät paperittomien jäämisestä maahan. Se tuo lisää rahaa ja itselle töitä, jota ei muuten tarvita. Missä työ ja ohjeistus kotiin palaamisen suhteen.  

Kokemukset, matka kohti kriittisyyttä.

Käsityksen mukaan suurin osa maahanmuuttoon kohdistuvasta kriittisyydestä perustuu kohtaamisiin ja kokemuksiin sekä havaittuihin erilaisiin kulttuuritapoihin. Henkilökohtaisesti muistan jo 1982, kun elin viikon libyalaisten veljesten kanssa, kun asuivat Helsingin hotelli Presidentissä. Heidän äiti oli sukuloimassa pohjoisessa ja libyalainen isä poikien kanssa hotellissa asuen eri kerroksissa. 12 vuotiaana ihmettelin, kun hotellin uima-alasosastolla pojat olivat hyvin kiinnostuneita naisten pukuhuoneesta ja juoksentelivat välillä sinne kurkkimaan (vanhempi oli 14 v ja nuorempi 11). Heistä jännää poikien touhua, johon en kasvatukseni takia uskaltanut ryhtyä. No heidän isällä oli samalla joku viihdyttäjä viikon ajan hotellihuoneessa, nostelemassa päätään tyynystä samalla kun varakas isä rahoitti meidän huvittelua. Ajeltiin viikko taksilla ympäri Helsinkiä. Erilainen naiskäsitys isällä ehkä oli?

Työssäni (nuorisotyö) olen saanut olla yksin "kansainvälisten painien" välissä Joensuun koskikadulla ja Rantakylän puistossa, kun nuoriso on kansainvälisesti kohdattu. Ammattiopiston kuraattorina toimiessani työmäärä oli moninkertainen toisesta kulttuurista saapuneiden kohdalla ja osalla heistä oli havaittavissa selvää koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöä. Jos opiskelija on ollut 4:ssä eri koulutuksessa suorittamatta niistä yhtään tutkintoa, niin syy kouluksessa oloon on joku muu kuin tutkinto. Syy voi olla B- status ja näin minulle on opiskelija suoraan sanonut. 
Lähihoitajakoulutuksessa (opetin musiikkia) ihmettelin niitä oppilaita, jotka eivät voineet osanneet/ymmärtäneet musiikin kokeen yksinkertaisia kysymyksiä?!?!? Vaikea on olla lähihoitaja, jos ei lääkelaskut ja hoitotoimenpiteiden kirjaaminen onnistu tarkasti vallitsevalla kielellä. Samalla osa heistä kuitenkin sanoi silmät kirkkaina, että lääkäreiksi tässä tarkoitus kouluttautua. Mikä on opintojen ohjaamisen taso siis on Suomessa?  

Väliin jotain kivaa, fudis on aina kivaa ja parhaimmat kokemukset olen saanut ulkomaalaisia valmentaessa 2005- 2014 välillä. Sitä vain ihmettelin, kun esim. somalialaiset ja suomalaiset ystävystyivät niin heikosti. Bussissakin istuivat eri puolilla ja lähinnä minä kävin heittämässä ns. "läppää" heidän kanssa. Kyselin heidän kotimaastaan ja millaista siellä oli ollut? Kehuivat uimarantoja, leijonia jne.

Lisäksi vielä tilastot. Suomessa irakilaisten ja somalialaisten työllisyysaste on alle 20% ja he ovat suurimmat maahanmuuttajaryhmät. Miten se voi olla edes mahdollista, kun työtä heidän eteen on tehty 20 vuotta?!?!? Hitsi me suomalaiset olemme tehneet jo paljon kotoutumisen, niin työelämässä, kuin kouluttaneet ja kohdanneet kouluissa sekä oppilaitoksissa. Siitä huolimatta vastustus kasvaa. Entäs jos onkin niin, että teemme kaiken väärin? Ei Ruotsissakaan ole onnistuttu, vaikka rahaa on ollut käytettävissä paaaaljon enemmän.

Jotain olisi tehtävä toisin. Meidän kotoutusmallit eivät toimi, muuta on yritettävä tai rajoitettava saapujien määrää.