”Ikävä kyllä meidän on lähdettävä siitä olettamuksesta, että kaksi kolmesta Syyrian pakolaisesta ei ole riittävän koulutettu osallistuakseen moderniin yhteiskuntaan”, Woesmann toteaa.

Suuren turvapaikanhakijamäärän takia on mietittävä, mitkä ovat todelliset mahdollisuudet heidän onnistuneeseen kotoutumiseen? Jos ja kun saapuneiden koulutustaso on yllämainitun kaltaista, niin odotusarvo ei voi olla liian korkea. Unelmat ja todellisuus eivät siis kohtaa. 

Voidaanko tähän edes koulutuksella vaikuttaa, kun koulutuksen lähtötaso on alhainen? Mielestäni ei.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/kaksi_kolmesta_syyria_ei_koulutettuja-44030

Alueellinen eriytyminen ja sen synnyttämät haasteet

Helsingissä on käynnissä asuinalueiden eriintyminen. Kaikista tukitoiminta huolimatta tietyt kaupunginosat omaavat enemmän sosiaalisesti heikommassa asemassa olevia henkilöitä. Harrastettu politiikka on ollut mielestäni hyvin kaksijakoista. Kun kunnat ovat pyrkineet tasoittamaan ja hoitamaan sosiaalisia haasteita, niin valtio on vuosikymmenen tehnyt toimintoja, joissa etenkin suuriin kuntiin on kasautunut lähiöitä, joiden asukkaista huomattava osa on maahanmuuttajataustaisia. Tämä eriytyminen taas vetää edelleen puoleensa lisää maahanmuuttajia, sillä samankaltaisesta kulttuurista saapuneet vaikuttavat haluavan oman kulttuuripiirin seuraan.

”Helsinki on onnistunut monissa tavoitteissaan. Yksi, missä ei ole päästy tavoitteisiin, on terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen”, Pilvi Torsti sanoi perjantaina.

Mitähän onnistuneet tavoitteet ovat, kun tärkeimmissä on epäonnistuttu?

Päivitystä segrekaatiosta Euroopan pääkaupungeissa.

Turkin tie, minne vie?

Turkkia suorastaan hinattiin EU-jäseneksi Olli Rehnin toimesta. Onneksi tie on ollut hidas ja mutkainen. Prosessia on aloitettu jo 1999, jolloin EU hyväksyi maan jäsenehdokkaaksi, ja maan oletettiin tekevän uudistuksia moneen suuntaan, etenkin demokratian, Mutta mitä tapahtui? Turkkilaiset äänestivät toisin. Valtaan nousi AKP-puoluetta johtava Erdogan, jonka saavutuksena vaikuttaa olevan Turkin siirtäminen kohti keskiaikaa monella sektorilla. Uusin villitys on koulu-uudistus, jossa kouluja muutetaan hallinnon hallitsemiksi koraanikouluiksi, joissa suorastaan koulutetaan poliittisia imaameja valtion tarkoituksiin. Eurooppalaiselta näkökannalta tämä tarkoittaa sitä, ettei Turkkia missään tapauksessa tule laskea Unionin jäseneksi, sillä sen vaikutusvalta kasvaisi liian suureksi väestörikkaana maana. Lisäksi Turkin näytöt alueen turvallisuustilanteen vakauttamiseksi ovat erityisen heikot ja kriisit naapurimaa Syyriassa sekä kurdeja vastaan vain pahenevat.

2.1.2016 Nyt Turkissa halutaan keskittää valtaa presidentille. Hitler mainittu.

14.1.2016 Halonen oli "naitattamassa" EU:ta ja Turkkia 2011. "Halonen vertasi tiedotustilaisuudessa Turkin EU-pyrkimyksiä avioliiton solmimiseen.

- Nyt ei ole tärkeintä, milloin häät eli Turkin EU-jäsenyys toteutuu vaan se, millainen tästä avioliitosta eli Turkin ja EU:n välisestä suhteesta on tulossa, Halonen sanoi tiedotustilaisuudessa."

Onneksi näin ei päässyt käymään, ja olisi kiva tietää mitkä maat olivat fiksuja. "Miksi jotkut maat vastustavat Turkin EU-aikeita." Tuumasi Tarja Halonen. Kuinka väärässä hän olikaan.


3.2.2016 Lisää rahaa tungetaan Turkille, joka ei pidä velvotteitaan. Suomen osuus on 28,4 miljoonaa euroa.

7.4.2016 Turkki menossa kohti pimeyttä? Ja kovaa vauhtia.

- "Aiemmin liberaalin muslimidemokratian kehittämistä lupaillut valtapuolue AKP johtaa maata nyt aivan päinvastaiseen suuntaan."
 – " AKP:n johdolla Turkki on sallinut kansainvälisen jihadismin pesiytyä omien rajojensa sisälle, sillä seurauksella että maassa on nyt määrittelemätön joukko turkkilaisia Isis-soluja"

31.5.2016 Turkissa joutuu jo tuomiolle, jos arvostelee presidenttiä. 

Oikeusistuin antoi entiselle Miss Turkille 14 kuukauden ehdollisen vankeustuomion presidenttiä loukkaavan runon levittämisestä.

15.7.2016 Turkissa vallankappaus, joka epäonnistui. http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001221351.html

26.11.2016 Saksa ajaa Turkkia EU:n jäseneksi islamisoitumisesta huolimatta. http://www.talouselama.fi/uutiset/saksa-eu-n-ei-pida-jaadyttaa-keskusteluja-turkin-jasenyydesta-6602590

Rock-areenat ovat rauhan ja rakkauden temppeleitä

Hyökkäys Pariisissa taiteen kimppuun on ala-arvoista ja törkeää. Nyt tarvitaan yhteistä tahtoa nujertaa terroristijärjestöt. Tarvitaan ainakin aseita sotilaineen, siviilikriisinhallintaa, tukea, koulutusta. Isis ei kuuntele näköjään rauhaa ja rakkautta. Tämä ei saa toistua.

Turvapaikanhakijoiden virrat

Hieno animaatio, mistä turvapaikanhakijoiden virrat ja määrät syntyvät. Tällä ymmärtää, että emme painetta kestä. Yksi piste on 25 tp-hakijaa. http://www.lucify.com/the-flow-towards-europe/

Perussuomalaiset ahkeroivat

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-esti-lakimuutoksen-pakolaisilla-ei-erityisasemaa-asuntojonoissa/

Soini harjaa Ruotsia http://www.hs.fi/politiikka/a1442714742619

https://www.suomenuutiset.fi/soini-palautussopimus-irakin-vireilla/

Työikäisten luku- ja kirjoitustaidon taso Suomessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa 6.10.2015 käsiteltiin aikuisten oppimiseen vaikuttavia taitoja, joihin kuuluvat luku-, kirjoitus- ja tietotekniikkataidot. Sen mukaan Suomessa on jopa 600 000 työikäistä (16-65 vuotiasta), joilla nämä perustaidot eivät ole riittävällä tasolla. Nykyinen työskentelykulttuuri perustuu paljolti koko elämänkaaren aikaiseen oppimiseen, niin näiden oppimiseen vaikuttavien taitojen puutteellisuus näkyy vahvasti työelämän tarjoamissa mahdollisuuksissa.

Perustaitojen puutteet ovat selvityksessä kytköksissä ikään, koulutustasoon sekä maahanmuuttajataustaan. Etenkin ilman keskiasteen tutkintoa olevien nuorten ja maahanmuuttajien joukossa on keskimääräisesti enemmän niitä, joiden lukitaidot eivät riitä nyky-yhteiskunnan vaatimuksiin. Nuorista 16-29 vuotiaista heikot perustaidot omaavista 40 % ei ole koulutuksessa tai työssä ja maahanmuuttajien joukossa on 40 prosentilla puutteelliset luku- tai numerotaidot. Ikäryhmissä 55-65 vuotiailla on taas 25 prosentilla puuttelliset perustaidot, etenkin tietotekniikasta.

Kalliin energian ja työvoimakustannusten johdosta on Suomesta katoamassa sellainen teollinen tuotanto pois, joka tarjoaisi töitä heikon koulutustason omaaville.  Olisikin kiireellisesti mietittävä tehokkaita keinoja, joilla puutteellisia valmiuksia saadaan kehittymään. Ehkäpä olisi mietittävä voidaanko joitakin perusturvaan liittyviä tukia ehdollistaa osittain niin, että perustaitojen kehittyminen huomioidaan. Myös kunnallisten työllistämisyksiköiden sekä TET-palveluiden tulisi ressurssoida maassa jo olevan työvoimapotentiaalin lähtötason kohottamiseen. Yritysten tulisi myös huolehtia työvoimansa kommunikointiin liittyvien perustaitojen säännöllisestä kehittämisestä ja päivittämisestä.  Hoidetaan tämä kunnolla, niin silloin vähenee ulkoisen työvoimapotentiaalin tarve huomattavasti.