Euroopan Unionissa valmistellaan keinoja, joilla eteläisten reuna-alueiden siirtolaismääriä jaettaisiin useiden Euroopan maiden huollettaviksi. Tämä mekanismi suunnitellaan toimivaksi niin, että laittomat ja lailliset siirtolaismäärät jakautuisivat seuraavan ajatusmallin mukaan. Maat joiden bruttokansantuote on suhteellisen suuri ja väestöntiheys pieni sekä jo vastaanotetut siirtolaismäärät pienet joutuisivat kantamaan kasvaneen vastuun kokonaisuudesta. Syntyneessä tilanteessa Suomi olisi selkeästi Euroopan kärkeä ja suhteellisesti saisimme huomattavasti kasvavan siirtolaisten määrän.
Lupaperusteisilla siirtolaisilla on jo tiedossa joku kohde, jonka mukaan he sijoittuvat Eurooppaan. Taakanjakomekanismi koskisi todennäköisesti lähinnä luvatonta siirtolaisuutta, joka ohjattaisiin kasvavissa määrin esim. Suomeen ja olisi mahdollisesti samalla jopa maamme perustuslain vastainen?
Alueellisesti Savo-Karjala olisi suurella todennäköisyydellä pakotettu vastaanottamaan kasvavaa määrää haasteellisesti ja kustannusrikkaasti kotoutettavasta siirtolaisuudesta, kun suurien kaupunkien lähiöiden asuntokanta alkaa olla jo täyttynyttä. Siirtolaisuus alkaisi siis näkymään alueilla, joilla jo muutoinkin on työpaikoista köyhyyttä.
Suomi tarvitsee seuraavaksi hallituksen, joka ajaa tässäkin asiassa ensisijaisesti Suomen etua. Perussuomalaisten vaaliohjelmassa on tähänkin haasteeseen hyviä ratkaisuja sekä onneksi Suomella on Jussi Halla-ahon kaltainen osaaja tiedottamassa taakanjakomekanismiin liittyvästä päätöksenteosta. Nykyinen kehitys on mielestäni huolestuttavaa ja häviäjiksi tässäkin joutuisivat pienet kunnat, pienet valtiot ja Euroopan parlamentissa pienen äänimäärän omaavat, jollei tuleva hallitus ymmärrä pitää neuvotteluissa suomalaisten eduista kiinni.
perjantai 20. maaliskuuta 2015
keskiviikko 4. helmikuuta 2015
"Työvoimapula" ja maahanmuuttajien työllisyys sekä kotouttaminen Suomessa
Kotoutumisen tärkeimpiä mittareita on maahanmuuttajien työllisyys. Tästä tärkeästä kokonaisuudesta on olemassa arvokasta tietoa työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa (2014).
Poliittisissa puheissa elää oletus, että maahanmuuttajat paikkaisivat työikäisen väestön ns. vähenemisestä johtuvaa "työvoimapulaa". Erikoista tässä on se, että sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat jo eläköityneet ja ikuinen rauha on jo harventanut heidän rivejään. Tilastokeskuksen väestö iän mukaan taulukosta tämä on jo havaittavissa. Oletettua työvoimapulaa tulevaisuudessa helpottaa myös syntyvyyden pieneneminen, joka tarkoittanee myös varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa työskentelevien määrän pienenemistä, myös tämä selviää helposti samaisesta taulukosta. Yhteiskunnan tukeutuessa myös enenevissä määrin teknologian mahdollisuuksiin tulee työvoiman tarve vähentymään monilla aloilla.
Ulkomaalaistaustaisten määrä on lähes kymmenkertaistunut Suomessa kahden vuosikymmenen aikana, joten muutos on ollut suomalaisilla työmarkkinoille merkittävää. Vaikuttavana tekijänä on ollut oleskelu- ja matkustusrajoitteiden vapauttamisella. Tämän vapautumisen myötä Suomessa myönnettiin oleskelulupia vuonna 2012 seuraavasti; 34% perhesiteen vuoksi, 32% opiskelu ja vain 29% työnteon perusteella (Sisäasiainministeriö 2013), eli kokonaisuus on huoltosuhteelle hiukan haasteellinen. Lisäksi maahanmuuttajien työllistyminen alkaa laskea jo 37 ikävuoden jälkeen ja tästä tulisi olla hiukan huolissaan sillä seuraavan Tilastokeskuksen taulukon mukaan yli 60 000 maahanmuuttajaa lähestyy 37 vuoden ikää.
Poliittisesti maahanmuutto on nähty työvoimapotentiaalia nostavana ja sitä on perusteltu maahanmuuttajien ikäperusteen mukaan, sillä suuri osa heistä on alle 35 vuotiaita. Koulutustasoiltaan he ovat jakautuneet seuraavasti: perusasteen koulutus 30%, keskiaste 29% ja korkea-aste 23%. Huomattavaa on, että 17% koulutusaste on tuntematon. Heikkojen työllisyysnäkymien aikoina maahanmuuttajan työllistymismahdollisuudet ja ansiotason kehittyminen on heikkoa lähes vuosikymmenen ajan, ja suuressa osassa Suomea ovat nämä heikot ajat vallitsevia lähes aina. Peruskoulutuksen päättävillä maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on kohonnut riski jäädä keskiasteen jatkokoulutuksen ulkopuolelle.
Maahanmuuttajien työllistymistä eri taloustilanteissa on tutkittu esim. Ruotsissa, jossa maahanmuuttajien määrä on moninkertainen ja kokemuksia kertynyt vuosikymmeniä. Näissä tutkimuksaissa mainitaan taloudellisen laskusuhdanteen vaikutuksen olevan maahanmuuttajan työllisyyteen pitkäkestoisesti vaikuttava. Tämä tarkoittaa vuosien heikompaa työllisyyttä ja taloustilaanteen kehittymistä. Negatiiviset vaikutukset kestävät tutkimuksen mukaan 5-7 vuotta, näin kunnon laman aikana kuten nyt, vaikutukset kestävät jopa 10 vuotta.
Länsi-Euroopan maista on siirtynyt pois vähäisen koulutustason ja kielitaidon työpaikat, joten siirtolaisilla tulisi olla osaamista, jolla pärjää nykyisessä Euroopassa ja etenkin Suomessa. Myös kulttuuri spesifit erot ovat maahanmuuttajilla huomattavia. Osa on hyvin korkeasti koulutettuja osaajia sekä asiantuntijoita ja kasvava osa heikossa asemassa olevia. Osa naisista on heikossa asemassa ja heidän pääsynsä esimerkiksi kotoutumista tukevien toimenpiteiden pariin vaikeaa. Yleisesti maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on vastaavia miehiä matalampi. Keskimääräisesti heidän kotitaloudet ovat enemmän tulonsiirtojen varassa, kuin kantaväestö ja tämä kehitys ei saavuta kantaväestön tasoa jopa vuosikymmeniin.
Suomessa tarjotaan monesti yrittäjyyttä vaihtoehtona maahanmuuttajille. Kuitenkin esim. 2005 aloittaneiden maahanmuuttajayrittäjien yrityksistä oli enään kaksi yritystä viidestä toiminnassa vuonna 2010. Kokonaisuudessa työ- ja yritysmarkkinat eivät tällä hetkellä vedä ja liian useat maahanmuuttajat jäävät ns. työvoimapotentiaaliksi. Tätä taustaa vasten Suomessa tulisi noudattaa samaa mallia, kuin Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa ja Itävallassa, joissa maahanmuuttajille on pakollinen kotoutusohjelma kaikista kolmansista maista saapuville. Lisäksi tulisi olla Tanskan mallinen loppukoe, jonka selvittämällä saa oleskeluluvan.
Erikoista suomalaisessa kotouttamismaillissa on ollut, että kunnille kuuluu työvoimaan kuulumattoman maahanmuuttajan kotouttamisesta huolehtiminen, eli valtion jäsentymättömän maahanmuuttopolitiikan seurauksena kunnat kantavat sen suurimman vastuun, kuten esim. Lieksassa on päässyt käymään. Huomiota herättävää suomalaisissa kotouttamistoimenpiteissä on myös se, että maahanmuuttajat pitävät hyötyjä kyseenalaisina kotoutumisen kannalta. Ja Jokisaaren (2006) tutkimuksessa toimenpiteet näyttäytyvät lähinnä hallinnollisilta, joiden merkitystä maahanmuumaahanmuuttajien on vaikea ymmärtää ja kotoutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan varsin vähän hyötyä.
Mikä sitten auttaisi eniten kotoutumisessa? Lyhyellä aikavälillä yksityiselle sektorille sijoittuvilla työllistämistoimenpiteillä voidaan katsoa olevan vaikutusta maahanmuuttajien työllistymiselle. Koulutuksella taas voidaan vaikuttaa pitkän aikavälin myönteiseen kehitykseen. Walter ja Butschek (2013). Suomessa vain ongelmana on kohoava korkeakoulutettujen työttömyys ja jo muutoinkin laaja työvoimapotentiaali. Myös kielikoulutuksen lisäämistä tarjotaan ja tärkeintä se kielen osaaminen olisikin, mutta onko järkevää kurssittaa ihmistä jo kymmenettä kertaa kielikoulutuksessa? Näyttää siltä, että Suomeen olisi enemmän tulijoita, kuin meillä on mahdollista onnistuneesti kotouttaa. Tämä prosessi ei siis tue maahanmuuttajien ja suomalaisten tulevaisuutta. Meidän kaikkien tulisi yhdessä olla vastuuntuntoisia tässä vallitsevassa tilanteessa.
8.10.2015 Suomen perusta tutki myös asiaa http://www.suomenperusta.fi/ajatus/turvapaikanhakijoiden-tyollistymisesta/
Poliittisissa puheissa elää oletus, että maahanmuuttajat paikkaisivat työikäisen väestön ns. vähenemisestä johtuvaa "työvoimapulaa". Erikoista tässä on se, että sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat jo eläköityneet ja ikuinen rauha on jo harventanut heidän rivejään. Tilastokeskuksen väestö iän mukaan taulukosta tämä on jo havaittavissa. Oletettua työvoimapulaa tulevaisuudessa helpottaa myös syntyvyyden pieneneminen, joka tarkoittanee myös varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa työskentelevien määrän pienenemistä, myös tämä selviää helposti samaisesta taulukosta. Yhteiskunnan tukeutuessa myös enenevissä määrin teknologian mahdollisuuksiin tulee työvoiman tarve vähentymään monilla aloilla.
Ulkomaalaistaustaisten määrä on lähes kymmenkertaistunut Suomessa kahden vuosikymmenen aikana, joten muutos on ollut suomalaisilla työmarkkinoille merkittävää. Vaikuttavana tekijänä on ollut oleskelu- ja matkustusrajoitteiden vapauttamisella. Tämän vapautumisen myötä Suomessa myönnettiin oleskelulupia vuonna 2012 seuraavasti; 34% perhesiteen vuoksi, 32% opiskelu ja vain 29% työnteon perusteella (Sisäasiainministeriö 2013), eli kokonaisuus on huoltosuhteelle hiukan haasteellinen. Lisäksi maahanmuuttajien työllistyminen alkaa laskea jo 37 ikävuoden jälkeen ja tästä tulisi olla hiukan huolissaan sillä seuraavan Tilastokeskuksen taulukon mukaan yli 60 000 maahanmuuttajaa lähestyy 37 vuoden ikää.
Poliittisesti maahanmuutto on nähty työvoimapotentiaalia nostavana ja sitä on perusteltu maahanmuuttajien ikäperusteen mukaan, sillä suuri osa heistä on alle 35 vuotiaita. Koulutustasoiltaan he ovat jakautuneet seuraavasti: perusasteen koulutus 30%, keskiaste 29% ja korkea-aste 23%. Huomattavaa on, että 17% koulutusaste on tuntematon. Heikkojen työllisyysnäkymien aikoina maahanmuuttajan työllistymismahdollisuudet ja ansiotason kehittyminen on heikkoa lähes vuosikymmenen ajan, ja suuressa osassa Suomea ovat nämä heikot ajat vallitsevia lähes aina. Peruskoulutuksen päättävillä maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on kohonnut riski jäädä keskiasteen jatkokoulutuksen ulkopuolelle.
Maahanmuuttajien työllistymistä eri taloustilanteissa on tutkittu esim. Ruotsissa, jossa maahanmuuttajien määrä on moninkertainen ja kokemuksia kertynyt vuosikymmeniä. Näissä tutkimuksaissa mainitaan taloudellisen laskusuhdanteen vaikutuksen olevan maahanmuuttajan työllisyyteen pitkäkestoisesti vaikuttava. Tämä tarkoittaa vuosien heikompaa työllisyyttä ja taloustilaanteen kehittymistä. Negatiiviset vaikutukset kestävät tutkimuksen mukaan 5-7 vuotta, näin kunnon laman aikana kuten nyt, vaikutukset kestävät jopa 10 vuotta.
Länsi-Euroopan maista on siirtynyt pois vähäisen koulutustason ja kielitaidon työpaikat, joten siirtolaisilla tulisi olla osaamista, jolla pärjää nykyisessä Euroopassa ja etenkin Suomessa. Myös kulttuuri spesifit erot ovat maahanmuuttajilla huomattavia. Osa on hyvin korkeasti koulutettuja osaajia sekä asiantuntijoita ja kasvava osa heikossa asemassa olevia. Osa naisista on heikossa asemassa ja heidän pääsynsä esimerkiksi kotoutumista tukevien toimenpiteiden pariin vaikeaa. Yleisesti maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on vastaavia miehiä matalampi. Keskimääräisesti heidän kotitaloudet ovat enemmän tulonsiirtojen varassa, kuin kantaväestö ja tämä kehitys ei saavuta kantaväestön tasoa jopa vuosikymmeniin.
Suomessa tarjotaan monesti yrittäjyyttä vaihtoehtona maahanmuuttajille. Kuitenkin esim. 2005 aloittaneiden maahanmuuttajayrittäjien yrityksistä oli enään kaksi yritystä viidestä toiminnassa vuonna 2010. Kokonaisuudessa työ- ja yritysmarkkinat eivät tällä hetkellä vedä ja liian useat maahanmuuttajat jäävät ns. työvoimapotentiaaliksi. Tätä taustaa vasten Suomessa tulisi noudattaa samaa mallia, kuin Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa ja Itävallassa, joissa maahanmuuttajille on pakollinen kotoutusohjelma kaikista kolmansista maista saapuville. Lisäksi tulisi olla Tanskan mallinen loppukoe, jonka selvittämällä saa oleskeluluvan.
Erikoista suomalaisessa kotouttamismaillissa on ollut, että kunnille kuuluu työvoimaan kuulumattoman maahanmuuttajan kotouttamisesta huolehtiminen, eli valtion jäsentymättömän maahanmuuttopolitiikan seurauksena kunnat kantavat sen suurimman vastuun, kuten esim. Lieksassa on päässyt käymään. Huomiota herättävää suomalaisissa kotouttamistoimenpiteissä on myös se, että maahanmuuttajat pitävät hyötyjä kyseenalaisina kotoutumisen kannalta. Ja Jokisaaren (2006) tutkimuksessa toimenpiteet näyttäytyvät lähinnä hallinnollisilta, joiden merkitystä maahanmuumaahanmuuttajien on vaikea ymmärtää ja kotoutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan varsin vähän hyötyä.
Mikä sitten auttaisi eniten kotoutumisessa? Lyhyellä aikavälillä yksityiselle sektorille sijoittuvilla työllistämistoimenpiteillä voidaan katsoa olevan vaikutusta maahanmuuttajien työllistymiselle. Koulutuksella taas voidaan vaikuttaa pitkän aikavälin myönteiseen kehitykseen. Walter ja Butschek (2013). Suomessa vain ongelmana on kohoava korkeakoulutettujen työttömyys ja jo muutoinkin laaja työvoimapotentiaali. Myös kielikoulutuksen lisäämistä tarjotaan ja tärkeintä se kielen osaaminen olisikin, mutta onko järkevää kurssittaa ihmistä jo kymmenettä kertaa kielikoulutuksessa? Näyttää siltä, että Suomeen olisi enemmän tulijoita, kuin meillä on mahdollista onnistuneesti kotouttaa. Tämä prosessi ei siis tue maahanmuuttajien ja suomalaisten tulevaisuutta. Meidän kaikkien tulisi yhdessä olla vastuuntuntoisia tässä vallitsevassa tilanteessa.
8.10.2015 Suomen perusta tutki myös asiaa http://www.suomenperusta.fi/ajatus/turvapaikanhakijoiden-tyollistymisesta/
maanantai 26. tammikuuta 2015
Valtuustoaloitetta taas pukkaa.
Lapsiperheille tarjottava ennaltaehkäisevä tuki on merkittävää, kun halutaan vähentää mm. lastensuojeluun kohdistuvaa painetta. Lisäksi lastensuojelun ja etenkin kodin ulkopuolelle sijoitettujen kustannukset ovat kunnille huomattavia. Useimmiten kunnilta puuttuvat tähän työhön tarjottavat henkilöstöresurssit ja osaaminen. Näiden palveluiden tulisi sisältää ainakin, kotiin tarjottava kodinhoidollinen apu, lasten lyhytkestoiset terapiat sekä vanhempien kasvatuksellinen ohjaus sekä koulutus. Tämä kaikki olisi mahdollista saavuttaa palvelusetelimallilla.
Me allekirjoittaneet ehdotammekin, että palvelusetelimalli otetaan Joensuussa mahdollisimman nopeasti käyttöön ennaltaehkäisevään perhetyöhön tukemaan lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa jaksamista elämän haasteellisissa tilanteissa.
____________________________________________
Sampsa Jääskeläinen ja Jussi Wihonen
Me allekirjoittaneet ehdotammekin, että palvelusetelimalli otetaan Joensuussa mahdollisimman nopeasti käyttöön ennaltaehkäisevään perhetyöhön tukemaan lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa jaksamista elämän haasteellisissa tilanteissa.
____________________________________________
Sampsa Jääskeläinen ja Jussi Wihonen
keskiviikko 17. joulukuuta 2014
Vaihtoehtoja
Vaihtoehtoja?
15.12.2014 oli mielenkiintoisia valtuustokokouksia maakunnassamme. Joensuussa päätettiin suuresta sairaalaprojektista, Outokummussa haastettiin kuntien välinen sote-alueen yhteistyö ja Kiteellä perussuomalaiset valtuutetut marssivat valtuustosta ulos poliittisen pelin johdosta. Joensuu naulasi itsensä sairaalaratkaisuun, jossa ei ole pelivaraa tulevaisuuden tilanteiden muutoksille. Outokummussa osoitettiin sote-yhteistyön akilleen kantapää, eli yksi kunta voi mahdollisesti kaataa muiden kuntien talousarviot. Kiteellä taas ei kunnioitettu kuntavaalien tulosta, vaan toimittiin Kiteen mallilla? Kaikissa näissä tilanteissa Perussuomalaiset olivat esittämässä vaihtoehtoa sekä tahtoa kehittää toimintaa kuntalaisten edun mukaisesti.
Vaalit lähestyvät ja erilaisia vaihtoehtoja tarvitaan. Valtuustopäivän 15.12.2014 perusteella vaihtoehtoja on kaksi.
Team Wihonen
Jussi Wihonen
Sampsa Jääskeläinen
Matti Kostamo
15.12.2014 oli mielenkiintoisia valtuustokokouksia maakunnassamme. Joensuussa päätettiin suuresta sairaalaprojektista, Outokummussa haastettiin kuntien välinen sote-alueen yhteistyö ja Kiteellä perussuomalaiset valtuutetut marssivat valtuustosta ulos poliittisen pelin johdosta. Joensuu naulasi itsensä sairaalaratkaisuun, jossa ei ole pelivaraa tulevaisuuden tilanteiden muutoksille. Outokummussa osoitettiin sote-yhteistyön akilleen kantapää, eli yksi kunta voi mahdollisesti kaataa muiden kuntien talousarviot. Kiteellä taas ei kunnioitettu kuntavaalien tulosta, vaan toimittiin Kiteen mallilla? Kaikissa näissä tilanteissa Perussuomalaiset olivat esittämässä vaihtoehtoa sekä tahtoa kehittää toimintaa kuntalaisten edun mukaisesti.
Vaalit lähestyvät ja erilaisia vaihtoehtoja tarvitaan. Valtuustopäivän 15.12.2014 perusteella vaihtoehtoja on kaksi.
Team Wihonen
Jussi Wihonen
Sampsa Jääskeläinen
Matti Kostamo
Tukea vanhemmille, kiitos!
Kirjoitin maakuntalehti Karjalaiseen ja pikaisella aikataululla julkaisivat 17.12.2014 :-) asia kuulemma tärkeä.
sunnuntai 23. marraskuuta 2014
Kuopionhallin talvimarkkinoilla tapahtui. ihmisiä oli paljon ja olin edistämässä kansanedustajaehdokkaiden kampanjoita ja varsinkin Jussi Wihosen ehdokkuusmatkaa. Kokemus oli lämpimästi valaiseva.
Alle oma FB- päivitykseni.
"Eilen tuli jaettua 600 tuikkukynttilää Matin kanssa 1,5 h aikana. Väliin monet keskustelut ihmisten kanssa. Laittaa nöyräksi,. kun lähes 80- vuotias rouva niiaa ja kiittää saadessaan tuikkuja. Silloin alkaa miettiä ja ihmetellä sitä, kuinka ihmiset saattavat tulla iloiseksi pienestä asiasta. - Lämpöä ja valoa, tulevaisuuteen -"
Alle oma FB- päivitykseni.
"Eilen tuli jaettua 600 tuikkukynttilää Matin kanssa 1,5 h aikana. Väliin monet keskustelut ihmisten kanssa. Laittaa nöyräksi,. kun lähes 80- vuotias rouva niiaa ja kiittää saadessaan tuikkuja. Silloin alkaa miettiä ja ihmetellä sitä, kuinka ihmiset saattavat tulla iloiseksi pienestä asiasta. - Lämpöä ja valoa, tulevaisuuteen -"
maanantai 27. lokakuuta 2014
Perhejuhlan tuntua?
Vuonna 1991 vietin perhejuhlaa eräässä pienehkössä hotellissa Kontiolahdella. Juhlan välillä ovelta kävi uteliaana kurkkimassa eksoottisia kavereita eräästä Itä-Afrikan valtiosta, josta olivat kuulemma joutuneet poistumaan vastentahtoisesti. Kaikki perhejuhlijat suhtautuivat heihin avoimin mielin ja ilman minkäänlaisia ennakkoluuloja ja asenteita. Juhlat olivatkin erityisen mukavat ja muistokuvat niistä hienoja.
Vain muutamaa vuotta myöhemmin Joensuussa pamahti. Tukkansa liian hyvin ajelleet nuoret herrat oloittivat typerän väkivallankierteen leppoisan pikkukaupungin kaduilla. Kaupunkilaiset viranomaisten johdolla ryhtyivät yhtenäiseen rintamaan marssikenkäisten hölmöilyjä vastaan ja tilanne rauhoittui. Se typeryys kuitenkiin huomattiin valtakunnallisesti, jonka johdosta Joensuu muistetaan tänäkin päivänä monissa piireissä skinien kaupunkina.
Nyt lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin, globaalin liikkuvuuden kriittisyys on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Samoin on myös lisääntynyt globaalin liikkuvuuden tiettyjen piirteiden kriittinen tutkiskelu. Vastauksiksi on tarjottu ennakkoluuloja sekä tietämättömyyttä. Minulla herää kysymys, miksi ennakkoluulottomat ja avoimet ihmiset ovat vuosikymmenten kokemusten jälkeen alkaneet tutkiskelemaan globaalia liikehdintää kriittisesti? Voisiko varautuneisuus ja kriittisyys lisääntyä kokemusten kautta?
Vain muutamaa vuotta myöhemmin Joensuussa pamahti. Tukkansa liian hyvin ajelleet nuoret herrat oloittivat typerän väkivallankierteen leppoisan pikkukaupungin kaduilla. Kaupunkilaiset viranomaisten johdolla ryhtyivät yhtenäiseen rintamaan marssikenkäisten hölmöilyjä vastaan ja tilanne rauhoittui. Se typeryys kuitenkiin huomattiin valtakunnallisesti, jonka johdosta Joensuu muistetaan tänäkin päivänä monissa piireissä skinien kaupunkina.
Nyt lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin, globaalin liikkuvuuden kriittisyys on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Samoin on myös lisääntynyt globaalin liikkuvuuden tiettyjen piirteiden kriittinen tutkiskelu. Vastauksiksi on tarjottu ennakkoluuloja sekä tietämättömyyttä. Minulla herää kysymys, miksi ennakkoluulottomat ja avoimet ihmiset ovat vuosikymmenten kokemusten jälkeen alkaneet tutkiskelemaan globaalia liikehdintää kriittisesti? Voisiko varautuneisuus ja kriittisyys lisääntyä kokemusten kautta?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)