FB hörhöilee jopa punavihreiden aatteiden puolesta. 

 

Laittomasti maassa oleilun tukeminen rangaisravaksi

TP-statuksen menetyksen lisäksi olisi erityisen tärkeä, että avunanto viranomaisten harhauttamiseen kriminalisoidaan. Suomalainen byrokratia on sen kaltaista, että ilman suomalaista osaamista ulkomaalaisen on mahdotonta suoriutua siitä itse.
1. Kriminaalisaatio erehdyttämiseen
2. Laittomasti maassa olon avustaminen rangaistavaksi

Kaikki ymmärtää, että hädässä olevaa tulee auttaa ja kirkko yms. tahot voivat hyvin tarjota hetkellistä majapaikkaa ja ruokaa, mutta systemaattinen asuttamisen ja laittomuuksien tukeminen on saatava rangaistavaksi.
Samoin rahoitus laittomuutta tukevien vastuulle. Esim. jos laittomasti maassa oleva työskentelee pimeästi ja sairastuu, niin kustannukset kaikki työnantajan maksettavaksi.

Lisäksi velvoite ilmoittaa viranomaiselle poliisi, missä laiton majailee. Ns. Pimeät henkilöt on löydettävä.

Karkaako korona nyt hallitsemattomasti Suomessa?

"Marinin mukaan tiistain asiantuntijatapaamisessa ”kävi ilmeiseksi, että purkaminen on tehtävä välittömästi”. Ratkaisun takana on oikeudellinen arvio ja perustuslakivaliokunnan vaatimus, että poikkeuksellinen liikkumisrajoitus on purettava heti, kun sitä ei voida enää katsoa aivan välttämättömäksi epidemian hillitsemisen kannalta." (Uusi Suomi)

Tämä päätös kannattaa paaluttaa ja verrata siihen epidemian leviämistä. Päätös on oikea, jos maakunnissa ei mopo ns. karkaa, mutta totaalisesti väärä kun tartunnat lähtevät huomattavaan nousuun.

Ikääntyneet maakunnat ovat erityisen riskin alueita.

Saapuiko ruotsalainen pyssyjengiturismi Suomeen?

Vähäiset, mutta pysäyttävät tiedot Porvoosta tuo mieleen ne sadat uutiset Ruotsista, joissa rikollisjengit ovat pitäneet paikallisia poliisiviranomaisia pilkkanaan. Ruotsin kymmenet ongelmalähiöt ovat olleet kasvupohjana tälle kasvavalle ilmiölle, johon ruotsalainen hyvinvointiyhteiskunta ei ole kyennyt vastaamaan. Mikä on vikana, kun heijaaminen ja monikulttuuriset kulttuuriprojektit sekä rahoitus ei tehoa jengiytymisen ilmiöille? Kuinka eriytymistä vastaan voi taistella, jos työ, koulutus ja raha ei kelpaa?

Suomen sisäministeri on poliittisilla näkemyksillään puhunut eriarvoistumisen vähentämisestä, mutta kuinka pieni Suomi voi vähentää ulkomailta tulevan rikollisuuden lisääntymistä lähiöissä? Voiko olla niin, että kun Ruotsissa paisuva ammattirikollisuus kasvaa, niin hakevatko rikolliset elintilaa elintavalleen Suomesta, kun raja on täysin auki? Toimiiko sisäministerin love & peace politiikka kansainvälisen jengirikollisuuden torjumisessa, kun kyseisen rikollisuuden raha on kasvavassa huumebisneksessä?

Poliisille rauha jo tapahtuneen tutkimukseen, mutta on hyvä muistaa, että poliisi on monilta osin täysin ylityöllistetty. Uutiset ovat kertoneet, että jopa 2000 lapsiin suuntautunutta seksirikosilmoitusta on tutkimatta ja ulkomaalaispoliisilla riittää puuhaa laittomasti maassa olevin kanssa. Samalla toimistoissa pohditaan kansanedustajien julkisia puheita. Ovatko keinot väärät, kun kansainväliseen rikollisuuteen ei monikulttuuriprojektit tehoa. Olisiko kansallisvaltioiden tehokas rajatoiminta jarruna haitalliselle kehitykselle?  

99 Jussi Wihonen

Miksi valitsin Jussi Wihosen?

Työni ja harrastusten kautta tutustuin eri maahanmuuton sekä koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ongelmiin. Nämä yhteiskunnan haasteet ohjasivat minut Scriptaan, joka on Jussi Halla-ahon pohdiskeleva blogi yhteiskunnan kehittymisestä. Ilokseni muutamien blogivuosien jälkeen tapasin blogistin 2011 kolmen sepän pataaalla tietenkin perussuomalaisessa vaalityössä.

Koulujen ja päiväkotien sisätilaongelmat yhdessä maahanmuuton ongelmien kanssa ohjasivat minut politiikkaan. Esim. jalkapalloon käytettyjen valmennustuntien sekä kilometrien jälkeen mietin, että onko elatusvelvollisuuteni omia lapsiani vai maahanmuuttajalapsia kotaan. Ratkaisu oli helppo. Tuossa tilanteessa Perussuomalaiset olivat ainoa vaihtoehto, sillä muiden puolueiden sisältö oli eriytynyt yhteiskunnan kehityksestä.

Oikaisen hieman. Hain PS jäsenyyttä ja kuntavaaliehdokkuutta 2012. Minut hyväksyttiin ja valittiin Joensuun valtuustoon. Valtuustokaudella tein useita alotteita, joista osa meni läpi. Suurena apuna oli Jussi Wihonen, joka tuki maahanmuuttokriittistä untuvikkoa paikallispoliittisissa kiemuroissa.

Jussi ymmärsi työkokemukseni kuraattorina yms. nuorisotyöntekijänä, jalkapallovalmentajana (harraste 10 v) maahanmuuton parissa. Olen nähnyt kotoutumisen ongelmat läheltä.

2013 syksyllä Lieksan kasvavien ongelmien takia esitin toiveen EU vaalien ehdokkaalle JH-a:lle vierailuehdoituksen Lieksaan. Se toteutui, mutta ei olisi toteutunut ilman Jussi Wihosen vilpitöntä tukea. Sen reissun voitte lukea Halla-ahon blogista ja MTV3 klilpeistä. Ja niin Jussi meni Brysseliin 💪👍✌

Samaa vauhtia meidän työskentely tiivistyi, niin alotteiden, kysymysten ja tiedonhaun suhteen. Olemme viidessä vuodessa jättäneet kymmeniä alotteita kaikilta politiikan osa-alueilta. Pääteemat ovat olleet elinvoima, nuoret, maahanmuutto, kotoutus ja sote asiat. Olemme yhdessä toimineet yli kolmessa sadassa tapahtumassa. Olemme julkaisseet kymmeniä lehtikirjoituksia.

Olemme ideoineet tapahtumia, taktiikoita, mainoksia ja haastaneet muita puolueita demokratian keinoin.

Seksuaaliturvallisuuden eteen on tehtävä työtä

Maahanmuuton mukana on Suomeen saapunut uusia suuren maailman ilmiöitä, joiden vaikutus ulottuu varhaisessa seksuaalikehitysvaiheessa oleviin lapsiin sekä nuoriin. Viime vuosien aikana ongelmatilanteita, rikostutkintoja ja tuomioita on uutisoitu läpi koko Suomen kasvavasti ja mikään paikkakunta ei ole niiltä turvassa. Rikollisuus on muotoutunut globaaliksi ilmiöksi ja lapsia sekä nuoria lähestytään usein netin somesovellutusten kautta.  

Jokaisen suomalaisen yhteisön, järjestelmän ja yksilön tulisi toimia niin, että yhteiskunnassamme haavoittuvassa asemassa olevien turvallisuus varmistetaan. Pohjois- Karjalassa valtuustoryhmänä jätimme alueellisen sotepalvelutuottajan Siun soten valtuustossa aloitteen lapsille ja nuorille tarkoitetusta seksuaaliterveys kampanjasta, jossa otetaan juuri eriasteiset riskitekijät huomioon. 

  
 Poliisi varoittaa jo vanhempia netissä ilmenevästä toiminnasta.  Ennaltaehkäisy onkin erityisen tärkeää, sillä joutuminen seksuaalirikoksen uhriksi jättää erittäin pitkäaikaiset seuraukset jälkeensä. Pahimillaan uhri voi jäädä ilman riittävää tukea ja näin pohja tulevalta elämältä helposti katoaa. 

Valtiollisesti tarvitaan taas vahvoja lakeja uusien uhkien torjumiseksi ja yksi keino olisi tuomioiden alarajojen nostaminen, jotta tuomioilla olisi oikeasti uhkavaikutusta. Lisäksi tarvitaan juuri valtakunnallisia, alueellisia ja perheille suunnattuja kampanjoita uhkien ennaltaehkäisemiseksi sekä maahanmuuton rajoittamista niin, että uhkatekijöitä pääsee maahan huomattavasti vähemmän tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa parempaa kontrollia henkilöllisyyden selvitystyön ajaksi ja jopa rajoitteita vapaaseen liikkuvuuteen.  Sosiaalisen median valvonnassa tulisi siirtyä vihapuheen sijaan turvaamaan lasten ja nuorten someturvallisuutta.     

Koti, isänmaa, kansakunta ja valtio

Tsekin entinen presidentti mainitsi hienon arvokkaan johtolauseen OM - julkaisun artikkelissa. Koti, isänmaa, kansalaisuus ja valtio ovat hyvin kansallistunnetta ohjaavia.

Koti: kansalaisen perusyksikkö, johon jokaisella tulisi olla oikeus sekä siitä johtuva vastuu. Kotiin kuuluu perhe, läheiset ja turvallisuus.

Isänmaa: historiallista arvoa ja jatkuvuutta turvaava kokonaisuus. Kunnioitus, edellisten sukupolvien työtä kohtaan. Kodit turvaavat isänmaan ja isänmaa turvaa koteja.

Kansakunta: kilpailee reilusti muiden kansakuntien kanssa esim. taloudessa, hyvinvoinnissa, urheilussa. Kokee olevan yhtä ja ratkoo kivuttomasti ristiriitansa sekä kannattelee yleistä arvomaailmaa. Yksi kansakunta muiden joukossa.

Valtio: lait, ulkoinen ja sisäinen turvallisuus. Suojaa koteja, kansakuntaa ja isänmaata. Lakien ja toimintojen järjestelmä, joka perustuu kansakunnan arvomaailmalle demokraattisin päätetyin keinoin.

Vanäjä turvaa Suomen rajan!!!

Karjalaisessa 29.12.2018

Venäjä on käännyttänyt Pohjois-Karjalan tasalla noin 150 laittomasti Suomeen pyrkinyttä.

Rajalla rauhallista ja kaikki hyvin. Toistaiseksi.

Siitä huolimatta Pohjois-Karjalan rajavartioston komentajan, eversti Vesa Blomqvistin mieli myllertää.

Turvallisuusviranomaisena hän ei ymmärrä sitä, että rajavalvonnan resurssit on ajettu rauhan olosuhteiden minimiin tilanteessa, jossa laittoman maahanmuuton, hybridivaikuttamisen ja terrorismin uhkat ovat todellisia.

Mainos alkaa

Mainos päättyyKar

- Mikä tahansa näistä saattaa minä päivänä tahansa ruveta näkymään myös rajavartioinnissa, hän sanoo.

Resurssipula voi heijastua jatkossa myös rajaliikenteen arkeen.

- Jos rajaliikenne kääntyy nopeaan kasvuun, se ei ruuhka-aikoina kerta kaikkiaan suju. Meillä ei ole riittävästi henkilöstöä hoitamaan mahdollista Niiralan kasvavaa rajaliikennettä, Blomqvist sanoo.

Viikolla 51 viisumivelvollisten määrä kasvoi Niiralassa yli 15 prosentilla.

- Niin hyvä ja hieno asia kuin se Suomen matkailuelinkeinon ja kaupan kannalta onkin, niin kasvun jatkuessa jonotusajat saattavat pidentyä merkittävästi myös Suomen puolella.

- Jo ennakkoon sanon, että silloin on perusteetonta moittia meidän ammattitaitoista henkilöstöämme, sillä kyse on yksinkertaisesti resurssipulasta, Blomqvist korostaa.

Rajamatkailua isompi huolen aihe on kuitenkin laittoman maahantulon uhka.

- Venäjän rajavartiosto on käännyttänyt tämän vuoden aikana Pohjois-Karjalan rajavartioston vastuualueen tasalla noin 150 Suomeen laittomasti maastorajan kautta pyrkinyttä eri maiden kansalaista.

- Kaakonkulmalla määrä lienee jo reilusti yli tuhat.

- Pitää antaa iso kiitos Venäjän kollegoille. Jos he eivät olisi pyrkiviä käännyttäneet, eivät meidän kätemme olisi millään riittäneet kaikkien kiinni ottamiseen, hän sanoo.

Jossain mitassa maarajan kautta papereitta Suomeen pyrkiminen on ammattimaista.

- Niiralan pohjoispuolella otettiin viime vuonna kiinni algerialaisryhmä, joka oli maksanut reissusta Algeriasta lähtien lentoliput ja muut kustannukset.

- Näytön saaminen on vaikeata, mutta kyllä itärajankin yli tulemiseen liittyy bisnestä, Blomqvist uskoo.

Viimeaikaisin esimerkki tästä on Saimaan kanavan kautta veneellä laittomasti tuodut henkilöt.

Uusi huolen aihe on se, että muutamat laittomasti Venäjän puolelta Suomeen tulleet ovat jakaneet sosiaalisessa mediassa reittiohjeita uusille tulijoille.

Kuinka moni on esimerkiksi tänä vuonna itärajan maaston kautta ylittänyt siten, ettei ole jäänyt rajalla Suomen tai Venäjän puolella kiinni, siitä on Blomqvistin mukaan mahdoton esittää arviota. Tiedossamme läpijuoksuja ei ole, mutta ihmettelisin, ellei tällaisiakin tapauksia olisi. Resursseillamme pystymme olemaan vahvoja vain riskianalyysin mukaisilla uhanalaisimmilla alueilla.

- Turvapaikanhakijat voidaan tilastoida, mutta me haluamme kaikki rajan ylittäjät viranomaistoimenpiteiden piiriin.

Rajavalvonnan toimintaympäristö on Blomqvistin mukaan muuttunut oleellisesti, ja todennäköisesti pysyvästi.

- Aiemmin asioiden ennakoitavuus oli hyvinkin korkeata luokkaa, nyt se on käytännössä nolla.

- Tapahtumat muualla maailmassa voivat heijastua Suomeenkin nopeasti, ja meillä pitäisi olla kykyä vastata muutoksiin, hän sanoo.

Rajavartiolaitos on määritellyt seuraavan viisivuotiskauden lisätarpeiksi 350 miljoonaa euroa hankintoihin ja 30 miljoonaa toimintamenoihin.

Lisärahoitus kohdentuisi pääosin kahden ulkovartiolaivan hankintaan, valvontalentokoneiden suorituskyvyn korvaamiseen, maa- ja merirajojen teknisten valvontajärjestelmien uusintaan, lentoasemien henkilöstölisäyksiin sekä toimintatilojen ja muun kestävyysvajeen paikkaamiseen.

Vaje on perua pitkän aikavälin kehityksestä. 1990-luvulla rajatarkastukset siirrettiin poliisilta Rajavartiolaitokselle. Jo sen myötä laitoksen henkilöstöä siirrettiin idästä ja pohjoisesta etelään.

Neuvostoliiton hajoaminen lisäisi valvontapainetta, mutta siitä huolimatta vartioasemien määrä puolitettiin.

- Sitten 2000-luvulla rajaliikenteen määrä kääntyi hurjaan kasvuun joka puolella. Kun samalla havaittiin rajatarkastusten yhteydessä laittomuuksia, siirrettiin laitoksen henkilökunnasta 190 rikostorjunta tehtäviin, vartioasemia lakkautettiin edelleen kuin myös yksi merivartiosto ja varusmiesyksikkö.

- Seuraavat kaksi valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa leikkasivat henkilöstöä pois 230 henkilötyövuotta.

- 2010-luvun sopeuttamisohjelma edellytti 18 johtopaikan lakkauttamista ja 28 miljoonan euron säästöjä. Sen myötä vähennettiin vahvuudesta 300 henkilötyövuotta, Blomqvist luettelee.

Parhaillaan toimeenpannaan noin 15 miljoonan euron säästöohjelmaa.

Muutoksen mittasuhteista kertoo se, että kun vartioasemia oli koko maassa enimmillään 125 niitä on nyt 37.

Rajavartiolaitoksen henkilöstömäärä on nyt noin 2 700, kun se oli enimmillään noin 3 500.

Kaiken tämän seurauksena esimerkiksi Pohjois-Karjalan rajavartiostossa rajojen valvonta on supistunut 40 prosentilla.

Tuskaa lisää Helsinki-Vantaan lentoliikenteen jatkuva kasvu, jonka vuoksi siellä on koko ajan komennushenkilöitä rajatarkastuksissa muualta maasta.

- Meiltä on sinne komennettuja nyt seitsemän. Oma henkilöstömme on hieman vahvistunut, mutta komennukset syövät kasvun, Blomqvist sanoo.

Hallituksen vuosien 2017-2018 kehysbudjetissa rajavartioiden määrää varauduttiin nostamaan kahdellasadalla.

Ensi vuoden budjetissa lisättiin 1,8 miljoonaa euroa Helsinki-Vantaan rajatarkastuksiin ja rajavalvontaan sekä 1,3 miljoonaa valtion tuottamien Rajavartiolaitoksen tietotekniikkajärjestelmien hinnannousuun.

Samalla muuta rahoitusta leikattiin 2,1 miljoonalla eurolla. Leikkaus kohdistuu EU:n uuden rajanylitystietojärjestelmän käyttöönottoon.

- Se on määrä ottaa käyttöön kaikilla EU:n ulkorajoilla vuosina 2020-2021. Ilman leikkausta Niiralaan olisi saatu 4-7 rajavartijaa valmistelemaan järjestelmän käyttöönottoa ja kouluttautumaan käyttöön.

- Kävi kuitenkin niin, että kun ensi vuodelle oli suunniteltu kahta isoa rajavartijakurssia, niin toinen jouduttiin peruuttamaan. Peruutetulla kurssilla olisi koulutettu nimenomaan uuden matkustajatietojärjestelmän käyttäjiä, Blomqvist ihmettelee päättäjien logiikkaa.

Muuttunut toimintaympäristö, Helsinki-Vantaan ja Lapin lentoasemien kasvavat tarpeet, itärajan valvonta, merelliset tehtävät ja lisääntyvät EU-velvoitteet ovat Blomqvistin mukaan jyrkästi ristiriidassa Rajavartiolaitoksen rahoituksen kanssa.

Nyt mennään hänen mukaansa minimillä, eikä minkäänlaista varautumista poikkeustilanteisiin käytännössä ole.

- Me koulutamme vuosittain evp-henkilöstöä tilapäistarpeisiin. Mutta jos tarvitaan jostain syystä nopeasti merkittävästi lisää henkilöresursseja, niin meillä ei ole mistä ottaa.

- Minulla ei ole nyt yhtään ylimääräistä henkilöä Niiralassa eikä maastorajoilla, vaan päinvastoin on vajetta. Tästä syystä minun on huolehdittava siitä, että käytämme resurssejamme entistä priorisoidummin lakisääteisten päätehtävien hoitoon ja teemme muita tehtäviä harkiten ja vain silloin, kun tuotamme erityistä lisäarvoa.

- Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa meidän on tingittävä esimerkiksi vene- ja ajoneuvohankinnoista ja muista rajavalvonnan tärkeistä välineistä.

- Ensi vuosi on Rajavartiolaitoksessa vaikein pitkään aikaan ja ilman rahoituksen tasokorotusta on vaikea löytää kohteita, mistä vielä säästää, hän sanoo.

Kiteytettynä hänen suuri huolenaiheensa on se, ettemme voi enää lainkaan ennakoida sitä, mitä huomenna tapahtuu, mutta ainakaan rajavalvonnan mitoituksessa Suomi ei ole varautunut muutoksiin lainkaan.

Maahanmuuton kielibisnes

Maahanmuuton kielibisnes on yrityksille tuottavaa, mutta yhteiskunnalle tehotonta.

Valtiontarkastusvirasto tutki

"Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida, miten tuloksellista TE-hallinnon järjestämä kotoutumiskoulutus ja siihen sisältyvä kielikoulutus on ollut"

"Tarkastuksessa havaittiin, että kotoutumiskoulutuksissa tavoitteena olevaa kielitaitotasoa ei useinkaan saavuteta. Kielitaitotason B1 saavutti vuosina 2013–2016 vajaat 35 prosenttia kotoutumiskoulutuksen päättäneistä henkilöistä. Kielitaidon tasoa selittivät henkilön tausta, kielitaidon lähtötaso ja koulutuksen sisältö. "

Huomattavaa on, että B1 taso ei ole kovin korkea ja kuvaa lähinnä jokapäiväisistä normaaleista rutiinesta itsenäisesti selviytymistä. B1 ei ole mielestäni työkielitasoa, vaan itsensä viihdyttämiseen liittyvää tasoa.

"B1
Hallitsen jokapäiväisiin tilanteisiin liittyvän sanaston mielestäni vähintään kohtalaisesti.
Selviän jokapäiväisistä puhetilanteista työssä ja vapaa-aikana. Ymmärrän selkeän
yleiskielisen puheen ja TV-ohjelmien pääasiat, jos puhe käsittelee minulle tuttuja asioita
ja jos puhe on suhteellisen hidasta ja selkeää. Normaalitempoinen puhe saattaa tuottaa
vaikeuksia, jos puhejakso on pitkä ja aihepiiri vieras. Pystyn lukemaan jokapäiväistä tai
työhön liittyvää tekstiä, jos se ei vaadi syvempää kielen tuntemusta. Osaan kirjoittaa
yksinkertaisia tekstejä tutuista aiheista sekä vastata lyhyesti tiedusteluihin. Hallitsen
peruskieliopin."

Yksityisten bisneksiin rahoitusta seuraavasti.

"Valtion talousarvioesityksissä kotoutumiskoulutuksen hankintaan oli varattu vuosina 2015–2018 keskimäärin 82 miljoonaa euroa vuodessa. Maahanmuuttajien määrän kasvun seurauksena kotoutumiskoulutukseen varattuja talousarviomäärärahoja lisättiin 45 prosentilla vuonna 2016."
"

Monikulttuurisuus muuttaa suomalaisuutta, mutta mihin suuntaan?

Suomalaisuus muuttuu jatkuvasti,  mutta mihin suuntaan? Todennäköisesti irakilainen ei halua olla suomalainen suomalaisilla perinteillä. Hän haluaa olla suomalainen irakilaisilla perinteillä. Henkilökohtaisesti taas en halua suomalaisena irakilaisia perinteitä, sillä en koe sitä merkitylliseksi tai perinteiseksi. Perinteet taas luovat turvallisia arvoja yksilön elämään.

Monikulttuuristamisessa törmätään kyseiseen ongelmaan, jossa kulttuurit ja arvot törmäävät. Tätä tapahtuu niin avioliitoissa, kuin myös asuinalueiden valinnassa. Me "suomalaiset" hakeudumme sinne, missä on itseä miellyttävät arvot eli segrekaation polttoainetta. Eli koko monikulttuuri olisi tällöin turha prosessi, sillä se synnyttää kasvavaa eriytymistä  ja kaipuuta kaltaisten pariin.

Taas, jos monikulttuuri voisi muotoutua yhtenäiskulttuuriksi, niin silloin siitä muodostuu yksi monokulttuurinen arvo, joka on samankaltainen lähes kaikissa läntisissä suur- ja keskikokoisissa kaupungeissa. Mitä järkeä silloin koko monikuttuurissa olisi?

Eikö järkevintä ole kansalliset valtiot ja niiden välinen kulttuurivaihto? Maan sisäiset eroavaisuudet ja niiden välinen kultturivaihto, kuin väkisin ja keinotekoisesti rakennettu monikulttuurisuus, josta oikeastaan kukaan ei saa hyvinvointia sekä turvallisuutta irti?

Laittomat meritaksit Suomenlahdelle?

Euroopaan laittomasti saapuvista siirtolaisvirroista pääosa tulee toistaiseksi Välimeren yli. Huomattavana osana tätä toimintaa ovat eri järjestöjen meritaksit, jotka hakevat laittomasti Eurooppaan pyrkiviä Libyan aluevesirajalta. Erikoiseksi toiminnan tekee se, että järjestöt kuljettavat laittomasti siirtolaisuutta tavoittelevat 1300 km päähän Eurooppaan ja lähinnä Espanjaan, eikä lähimpään satamaan Afrikan mantereelle. Ylen uutisessa eräs siirtolaisuuteen pyrkivä kertoi, että näille aluksille soitetaan, kun lasti lähtee rannasta. Espanjan sosialistinen  hallitus on ollut tälle toiminnalle myötämielinen ja salliva.

Italia uuden hallituksen toiminnan ansiosta Italia ja Malta sulkivat satamansa ihmiskauppaan verrattavalta toiminnalta ja toiminta hakee näin uusia reittejä EU rajan ylitykseen. On hyvä muistaa, että Suomi on merialueineen myös EU rajaa. Voisiko meritaksitoiminta siirtyä Suomenlahdelle Venäjän ja Suomen välille?  Kun tiedetään, että siirtolaisuuteen pyrkivät kykenevät käyttämään tuhansia dollareita matkaansa, niin miksipä he eivät tulevaisuudessa lentäisi Pietariin ja paikallisen mafian avulla pyrkimään muutamien kilometrien rajanylitykseen Suomenlahdella. Samat "meripelastamisen" säännöt ne ovat Suomessakin ja järjestöt voisivat edelleen kuljettaa lastinsa suoraan esim. Kauppatorille. Kuinka Suomen hallitus toimisi siinä tilanteessa? Olisiko rohkeutta takavarikoida järjestöjen alukset ja palauttaa pyrkijät turvalliseen maahan?

Euroopan Unioni on jo osoittanut, että taakka jää sille maalle, joka taakan ottaa vastaan. Sallimalla järjestöjen laiton toiminta EU:n yhdellä rajalla voi se ilmestyä myös omalle rajalle luoden omia erityislaatuisia ongelmia.




(Kuvassa 20.7.2018 Open Arms ohittaa Tunisian 20 km päästä ja kuljettaa laittomasti EU:hun pyrkijöitä Espanjaan)

Ei turvapaikkatutkittavia kouluihin ja päiväkoteihin

Kesälahden koululla oli vieraillut turvapaikanhakijoita osana kansainvälisyyskasvatusta. Erään isän mukaan oppilaitoksesta ei oltu tiedotettu vanhempia kyseisestä poikkeuksellisesta tapahtumasta, vaan perheet saivat tiedon vasta lapsiltaan tapahtuman jälkeen.

Koulun rehtori ei mielestäni ole ottanut riittävästi huomioon erityislaatuisen tapahtuman riskejä. Miksi hän ei ole tiedostanut seuraavia asioita?

Turvapaikanhakija voi tulla mistä maasta ja mistä syystä tahansa. Kyseessä on prosessi, jolla hakija yrittää saavuttaa oleskeluluvan kyseiseen valtioon. Syynä voi olla oikea turvan tarve, turvatyöpaikan tai sosiaaliturvapaikan tarve. Joissakin tapauksissa kyseeseen voi tulla matkustelu tai äärimmäisenä jopa terrorismi.  Isis on pyrkinyt värväämään turvapaikanhakijoita aktiivisesti.

Viranomaisten sanoilla tiedämme, että 80-90% turvapaikanhakijoista ovat "kadottaneet" identiteettinsä, mutta eivät puhelimiaan. Turvapaikanhakija joutuu aina prosessiin, eli turvapaikkatutkintaan. Sen aikana pyritään selvittämään, kuka hän on, mistä hän tulee ja miksi? Tutkinnassa olevista osa saa turvapaikan, vaikka ei ole pystytty selvittämään kuka henkilö on. Henkilötietojen kadottamisella on siis pyritty vaikeuttamaan suomalaisten turvallisuusviranomaisten toimintaa.

Kun turvapaikan saa vain n. 27% hakijoista ja irakilaisista vain 18% niin hylättyjen kohdalla riskiarviot selvästi nousevat ja heitä ei kannattaisi jo hakuvaiheessa viedä lasten ja nuorten pariin viihtymään. Riski kasvaa juuri hylätyn päätöksen jälkeen, kuten tapahtui Turussa surullisessa mahdollisessa terroriteossa. Maan hallituksessa on pohdittu uhka-arvioita ja jopa palautuskeskusten käyttöönottoa turvallisuustekijänä.

Näillä tiedoilla turvapaikkatutkinassa oleva henkilö saa todennäköisemmin kielteisen päätöksen ja on mahdollisesti valtiollisen uhka-arvion alainen. Tässä vaiheessa ei ole järkevää, että hänellä on tiedossa ne haavoittuvimmat paikat, kuten lasten päiväkodit sekä koulut. Kesälahdella koulun rehtori on ottanut itselleen päätettäväkseen valtion viranomaisille kuuluvat turvallisuusarviot ja avannut koulumaailman avoimeksi. Kuuluuko tämä rehtorin valtuuksiin? Perheitä olisi ehdottomasti täytynyt informoida aikaisemmin ja antaa perheiden päättää asiasta. 

Kansainvälisyys on kouluissa tärkeää. Sitä voidaan kehittää vierailuilla ja käyttämällä maassa jo asuvia pakolaisia, opiskelijoita ja perheitä hyödyksi. Heidän kohdallaan ei ole turvapaikkatutkintaa käynnissä ja heidän henkilöllisyys on määritelty. Heidän kansainvälisesti kasvattava näkemyksensä on myös käytössä pitkäkestoisesti. 

Elitistien auttamisharrastus?

Elitistien auttamisharrastukset?
Karjalaisessa on viime päivinä otettu ahkerasti kantaa kiintiöpakolaismäärien kasvattamisesta Suomessa. On faktaa, että Suomen vastaanottama pakolaiskiintiö 750 on pieni, mutta lähes yhtä pieni se on vaikka se olisi nolla tai 7500, sillä pakolaisia on maailmassa lähemmäs 70 miljoonaa ja juuri julkaistun tutkimuksen mukaan noin 350 miljoonaa lasta asuu konfliktialueiden vaikutuspiirissä (Pelastakaa Lapset raportti 2018).

Suomen ottaessa vuodessa 750 kiintiöpakolaista, niin siihen prosessiin käytetyn ajan, valmistelun ja rahoituksen aikana on syntynyt moninkertainen määrä uusia pakolaisia maailmalla. Tämä aika, vaiva ja raha tulisi käyttää ennaltaehkäiseviin prosesseihin ja tukeen sinne missä todellinen ongelma on eli kriisien lähialueille. Tästä keskusteltaessa tulee kanssakeskustelijalta erittäin usein vastaan lausahdus ”no pääsevät edes he Suomeen”, joka on mielestäni suorastaan vastuun pakoilua ja tosiasioiden kieltämistä. Kyseisessä vuoropuhelussa seuraavaksi alkaisi keskustelu missä autetaan, joka monesti kääntyy tilaan, jossa resurssiauttaminen (raha) on kuin polttaisi kynttilää kahdesta päästä eli maailmalla ja täällä kotimaassa. Esimerkiksi Tanska teki päätöksen, etteivät ota kiintiöpakolaisia suuresta turvapaikanhakijamäärästä johtuen.

Sosiaali- ja terveysministeriön joulukuussa julkaiseman raportin mukaan ”kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen alhaisimmat työllisten osuudet olivat Afrikasta ja Lähi-idästä saapuneilla 18–64-vuotiailla maahanmuuttajilla, joista vain noin 40 % oli työllisiä.” Joten kansallinen hyvän tahdon työ ei ole oikea hyvän tahdon työ, sillä kotimassaan suutari olisi tilanteen rauhoituttua taas työssä oleva suutari.

Eliitti aloittakaa auttaminen ensin Suomesta. Esimerkiksi Karjalainen ja yritysrypäs voisi alkaa sponsoroimaan ruokapalvelun vapaaehtoisten polttoainekuluja, he kun ajavat ruokaa kaupoista jakopaikalle sekä kuljettavat ruokasäkkejä ihmisten kotiin sosiaalipalveluiden ohjeistuksen mukaan, kun yhteiskunnalla ei siihen ole varaa. Viedään sen jälkeen tarkkaan suunniteltu apu 350 miljoonalle naiselle ja lapselle konfliktialueiden vaikutuspiiriin.

Ei nimi miestä pahenna, vaan mies nimen

Ei nimi miestä pahenna, vaan mies nimen.

2017 Helsingin seksuaalirikostuomioissa on monenlaista huomioitavaa, katso vaikka lopusta itse.

#metoo näissä tuomioissa on tasa-arvo kaukana ja seksuaalista itsemääräämisoikeutta on loukattu karmeasti. Ruotsistako se tämäkin pahanteko on matkittu? Näissä ei siis ole kyseessä ilmoituksista, vaan tuomiosta. On siellä Ari ja Mikkokin osallistunut väärintekoon, mutta ei listasta nyt Kalevala tule ensimmäisenä mieleen.

Mitä maahanmuuton eri muodot maksavat?

Raportti maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista on julkaistu. Vaikka raportti perustuu osittain vanhoihin tietoihin on se suorastaan pysäyttävä. Alla muutamia erittäin pysäyttäviä kuvakaappauksia raportista.

Paperittomien halaaminen Helsingissä muiden rahoilla

Helsingin valtuusto päätti, että Helsinki on valmis tarjoamaan ilmaiseksi korkeammat sosiaalipalvelut kelle tahansa maailmassa, kun kehtaa vain saapua paikalle. Korkeammat siksi, kun suurimmassa osassa maailman maita on heikompi sosiaaliturva, mitä Helsinki nyt tarjoaa.

Miksi Helsinki tarjoaa kyseisiä palveluita, kun kaiken järjen mukaan kuviossa vihreällä värillä olevien henkilöiden luulisi olevan valmiita kotimajoitukseen sekä rahoittamaan viranomaisia piileskelevien kustannukset? 

Stop laittoman maassa oleskelun tukemiselle

Joensuussa jätettiin kevättalvella 2017 valtuustoaloite "paperittomien" eli laittomasti maassa oleskelevien palveluiden parantamisesta. Aloitteen allekirjoitti yli 20 silloista kaupungin valtuutettua, joista yksi oli kansanedustaja. Aloitteessa vaadittiin, "että kaupunki ryhtyy nopeasti toimiin, jotta paperittomien (laiton maassa oleskelu) asuminen ratkaistaan pysyvällä tavalla ja ketään ei jätetä heitteelle." Aloitteessa kyseltiin Joensuun kotien tyhjillään olevien asuntojen perään, jotka mielestäni kuuluisivat ensisijaisesti joensuulaisille vähävaraisille. Itselleni tuli lähinnä mieleen ymmärsivätkö kaikki valtuutetut, mihin nimensä laittoivat?

Kaupungin antaman vastauksen ensimmäinen virke kertoo mistä on oikeasti kyse.
"Laittomasti maassa oleskelevilla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöitä, joilla
ei ole ulkomaalaislain mukaan oikeutta oleskella Suomessa." Eli aloitteessa vaadittiin ja esitettiin erillispalveluita henkilöille, joilla ei ole oikeutta oleskella Suomessa.

Joensuun kaupunki hoitaa lakisäätöiset velvoitteensa erinomaisesti, kuten vastaus aloitteeseen osoittaa. Hätämajoitus tarjotaan yhdeksi yöksi kerrallaan ja ruokailuun tarjotaan ruokalippu päivässä. Akuutista hoitopalveluista myös vastataan eli kukaan ei ole pulassa. Itse kehittäisin toimintoja vielä niin, että kunta tarjoaisi erikielistä palvelua esitteiden muodossa siirtymisestä kotiinpaluujärjestelmän pariin.

Sampsa Jääskeläinen
1. varavaltuutettu (ps.)

Pakolaissopimukset kaipaisivat uudistusta

Wikipedia kertoo näin: "Sopimus pakolaisten oikeudellisesta asemasta eli Geneven pakolaissopimus on Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1951 laatima ja vuonna 1967 laajennettu sopimus pakolaisten oikeudellisesta asemasta. Sopimuksessa on määritelty yksityiskohtaisesti, kuka on pakolainen ja minkälaiset oikeudet ja velvollisuudet hänelle kuuluvat sopimuksen allekirjoittajavaltioissa. Ensimmäinen asiakirja keskittyi suojelemaan lähinnä eurooppalaisia pakolaisia toisen maailmansodan jälkeen, mutta vuonna 1967 sopimus laajennettiin kattamaan kaikki maailman pakolaiset."

Pakolaisuuden muodot ovat muuttumassa globaalisoituvassa maailmassa ja se aiheuttaa alueellisesti sekä pitkäkantoisesti monialaisia ratkaisuja vaativia ongelmia. Euroopasta katsottuna lähimmät kriisialueet ovat nykysellään Syyrian, Irakin  ja Afganistanin alueilla. Esimerkiksi Irakista Brysseliin on välimatkaa noin 4600 km, Kabulista Brysseliin 7000 km ja Syyriasta Brysseliin 4000 km. Ja noilla alueilla on huomattava määrä maiden sisäisiä levottomuuksia pakenevia. Suurin osa heistä on kyseisten valtioiden sisäpuolella. Osa pakolaisista on taas hakeutunut pakolaisleireille naapurivaltioihin ja niistä YK:n ohjaamana kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta ohjautuu maihin, jotka ovat allekirjoittaneet  pakolaissopimuksen. Nämä kiintiöpakolaiset lennätetään suoraan sovittuun kohteeseen, jonne on heille järjestetty valmiiksi palvelut ja järjestelmä perustuu todenperäisyyteen.

Turvapaikanhakijat ovat räjähdysmäisesti kasvava joukko, joista osa tulee keskeisiltä kriisialueilta, mutta huomattava joukko tulee valtioista, jotka ovat itse allekirjoittaneet pakolaissopimuksen. Kun nyt katsoo tuota ylläolevaa karttaa, niin tuntuu hassulta että esimerkiksi pakolaissopimuksen allekirjoittaneesta Somaliasta tai Somalimaasta tulee maa- ja merireittejä pitkin henkilö Suomeen jopa 10 pakolaissopimuksen allekirjoittaneen maan läpi ja hakee turvapaikkaa eli pakolaisstatusta kohdemaasta. Mielestäni sopimuksissa tulisi olla ensisijaisena ihmisen sijoittuminen lähelle luontaista kielialuetta sekä ajatuksella, että hänen jälleenrakennustaitoja tarvitaan kotiseudulla. Näin pääsääntöisesti lähimmät valtiot ottaisivat heidät vastaan. On ymmärrettävää, että taakka tulee yksittäisille valtioille raskaaksi, joten pakolaisuuden jatkojakamista tulisi edistää seuraavaksi lähimpiin valtioihin.

Tuntuu käsittämättömältä miten henkilö voi kulkea nykyisillä sopimuksilla itse valitsemaan valtioon ja vielä ilma kunnollisia asiakirjoja. Vastaavasti laillisia asiakirjoja ei länsimaissa saa ellei ole hotanut asioitaan kunnolla eli ei pääse liikkumaan vapaasti maailmalla. 

Poliisin sivuilta:
"Passin myöntävä viranomainen selvittää ennen passin myöntämistä, onko hakijalla esteitä passin saamiseen.
Passi voidaan passi lain mukaan evätä henkilöltä:

1) jos henkilön todennäköisin syin epäillään syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vähintään vuoden vankeusrangaistus ja jota koskeva esitutkinta tai syyteharkinta on kesken taikka josta henkilö on syytteessä tai jonka johdosta henkilö on etsintäkuulutettu;

2) joka on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen eikä ole suorittanut sitä;

3) joka on 28 vuotta täyttänyt asevelvollinen, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 30 vuotta, jollei hän osoita, ettei maanpuolustusvelvollisuus ole esteenä passin antamiselle.

Passia ei myönnetä, jos hakija on määrätty pakkokeinolaissa tarkoitettuun matkustuskieltoon tai konkurssilaissa tarkoitettuun maastapoistumiskieltoon."

Nykyisin käytössä olevat pakolaisuuteen liittyvät sopimukset tulisi päivittää nykyaikaisiin olosuhteisiin sopiviksi. Lisäksi kärkiajatuksena tulisi olla paluu kotimaahan turvallisuustilanteen muututtua etenkin silloin, jos kotoutuminen ei ole onnistunut vastaanottaneen yhteiskunnan edun mukaisesti. Tämä tarkoittaa osaltaan kieli ja työskentelytaitoja. 

Kotouttaminen Joensuussa toimivien puolueiden vaaliohjelmissa

Kotouttaminen kuuluu kunnille ja kuntien tulee tehdä kotouttamisohjelmat. Koska kotouttamisen haasteet ovat kasvavia, niin luulisi kuntavaaleissa mukana olevien puolueiden olevan kiinnostuneita kotouttamisesta ohjelmissaan. Seuraava valtuusto tekee myös uuden kotouttamisohjelman, joten valtuustossa tulisi olla ihmisiä, jotka ymmärtävät kokonaisuuden päälle, eivät vain "ymmärrä" ongelmia. Maahanmuuton kun tulisi olla kuntia varten hyvinvointia ja elinvoimaa luoden, ei kunnat maahanmuuttoa varten.

JOENSUU

Perussuomalaiset:
- vastustamme haittamaahanmuuttoa.
- kiintiöpakolaisten määrä palautettava alkuperäiselle tasolle (30) nykyisin 150 Suomen suurin
- laittomasti maassa oleskelevien osalta on noudatettava lakia ja asetuksia
- viranomaisten tulee ohjata heidät palautuskeskuksiin (palautusjärjestelmän pariin)
Henkilökohtaisesti vaadin viellä kotouttamiseen tehokkuutta, ei erikielistä leikittämistä, vaan kielikoulutusta kokeineen, kotoutuksen seuraamista työllistymisprosentin kera, kotoutuvien hajasijoittamista, jotta segrekoitumis eli eriytymiskehitystä ei tapahdu.

Kokoomus:
- ei ole mitään. En löytänyt

Keskusta:
- Monikulttuurisuus on joensuulaisuutta

Vasemmistoliitto:
Ei sanaakaan

Joensuun Vihreät
- Ei sanaakaan aiheesta

SDP:
"Kehitetään kotoutumiskoulutusta
Koulutus on paras tapa kotouttaa maahan saapuneita maahanmuuttajia. Laadukkaan koulutuksen avulla takaamme heille mahdollisuuden tasa-arvoiseen elämään sekä sopeutumiseen työmarkkinoille Suomessa. Suomen kielen ja kulttuurin oppiminen edesauttavat kotoutumista. Kotouttamistoimenpiteissä on kiinnitettävä huomiota sukupolvien ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen. Mielestämme monikulttuuristen perheiden asema on turvattava ja kotoutumiskoulutukseen tulee osoittaa lisäresursseja tulevalla valtuustokaudella. Kotoutumisessa on tärkeää luonteva osallistuminen yhteiskunnallisiin tilanteisiin ja tilaisuuksiin sekä tiivis yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Onnistunut kotoutuminen vähentää myös kunnan kuluja."

Kun kokonaisuutena poliittinen ymmärrys on näin huonoa kotouttamisen suhteen tulisi ehdottomasti kotoutettavien määrää rajata Joensuussa. 

Vaalikoneista ja niiden kysymyksistä sekä kustannuksista.

Kokeilun vuoksi testasin Karjalaisen vaalikoneella, mitä maksaisi yhteiskunnalle, jos vastaisi sen mukaa, mikä tuntuisi olevan kivaa? Käytin kustannusten arviolähteenä Joensuun talousarviota vuodelle 2016. Leikillisesti arvioin, että jokainen "näin olisi kivaa" vaihtoehto maksaisi kunnalle vain 1 miljoonan euroissa vuodessa. Todellisuus on jotain aivan muuta sillä esim. luokkakokojen pienentäminen maksaisi huomattavasti paljon enemmän. Samoin kävisi varhaiskasvatuksen puolella tai tarjota kaikki liikuntapaikat maksuttomana, kun perusopetuksen budjetti oli 56 miljoonaa ja varhaiskasvatuksen 39 miljoonaa. Vastaavasti, kun uimahallien, liikuntahallien ja jäähallien tulojen poistuma olisi huomattava vuodessa, niin lisälasku suorastaan kauhistuttaisi veronmaksajaa.

Tulokseksi sain kunnalle lisämenoja helposti 14 miljoonaa euroa. Kun kaupungin talousjohtajan  äänenpainolla olen antanut itseni ymmärtää, että 10 miljoonaa tarkoittaisi +1% veroasteeseen, niin 1,5% nosto olisi pakollinen.