Afrikan maista tulleiden vaikea työllistyminen pohjoismaissa.

Suomeen on tullut tällä vuosikymmenellä huomattavasti sosiaalista siirtolaisuutta tavoittelemaan parempaa elintasoa. Se on selvää, että toistaiseksi elintaso paranee heillä ilman, että tekisivät päivääkään töitä, mutta saapuvien määrien kasvaessa rasite yhteiskunnalle tulee olemaan suuri. Etenkin Lähi-idästä ja Afrikasta eri keinoin saapuvilla työllistyminen on hankalaa.
 
"Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka -taustaisten miesten työllisyys­aste oli melko alhainen, mutta näissä ryhmissä naisten työllisyys­aste oli noin 40 – 50 prosenttia tätäkin matalampi. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka -taustaisista sekä muu Afrikka -taustaisista naisista ylipäänsä vain vajaa kolmannes oli työllisiä vuonna 2014."

Tästä lyötyy erittäin kattava tilastointi asiaan liittyen.

Etenkin somalitaustaisten työllistyminen on ollut erityisen heikkoa, vaikka ovat yksi suurimmista vähemmistöistä maassamme. Lisäksi huomattava osa on jopa koulutettu suomalaisissa oppilaitoksissa, sillä "suomen somalialaisista joka kolmas on syntynyt Suomessa ja vain kaksi kolmasosaa (noin 65 %) on syntynyt ulkomailla, kun Suomen virolaiset, venäläiset ja inkeriläiset ovat lähes kaikki (90–93 %) syntyneet ulkomailla. (Tilastokeskus 2014b; ks. myös Helsingin kaupungin tietokeskus 2013.)" Etenkin somali naisten osallistuminen työmarkkinoille on jopa surkeaa. "Vuonna 2012 somalinkielisten naisten työllisyysaste oli vain 14 prosenttia kuin kaikkien vieraskielisten naisten keskimääräinen työllisyysaste oli noin 47 ja kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien 69 prosenttia."

Tälle kehitykselle olisi löydettävä pikaisesti ratkaisuja. On täysin selvää, ettei kyseisten kulttuuriryhmän kasvu edesauta heidän työllisyyttä, vaan jopa pahentaa tilannetta. Merkittävää on myös se, että somalialaisten kieliryhmällä on samat ongelmat kaikissa pohjoismaissa, sillä
Ruotsissa: "Vuonna 2003 Ruotsin 16–64-vuotiaiden somalialaisten työllisyysaste oli keskimäärin 23 prosenttia (Melander 2009, 17), vuonna 2008 se oli keskimäärin 25 prosenttia (Abdirahman et al. 2011) ja vuonna 2010 keskimäärin 21 prosenttia (Carlson et al. 2012, 13)."

Tanskassa:"Tanskassa somalialaisten työllisyysaste on ollut suurin piirtein samalla tasolla kuin Suomessa ja Ruotsissa. Vuonna 2005 25–64-vuotiaiden Tanskan somalialaisten miesten työllisyysaste oli 27 prosenttia ja naisten 11 prosenttia. Muslimienemmistöisistä maista tulleiden työllisyysasteet olivat Tanskassa yleensäkin alhaisempia kuin syntyperäisten tanskalaisten. (Open Society Foundations 2011, 114, 116.)", 

 Norjassa: "Norjassa somalialaisten työllisyysaste on ollut selvästi korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2011 Norjan 15–74-vuotiaiden somalimiesten työllisyysaste oli 37 prosenttia ja naisten 23 prosenttia. Myös Norjan somalit ovat kuitenkin työllistyneet olennaisesti harvemmin kuin norjalaiset keskimäärin. Somalialaisten työllisyysasteet olivat alhaisia myös useimpiin muihin maahanmuuttajaryhmiin, myös pakolaisryhmiin verrattuna. Työllisyysasteet vaihtelivat myös alueittain. Oslon somalialaiset olivat työllistyneet keskimääräistä harvemmin, ja työllisistäkin lähes puolet oli vain osa-aikatyössä."

Miksi puuttuu yritystä? 

"Vastaavasti Pohjoismaihin asettuneiden somalialaisten alhaisten työllisyysasteiden ja vähäisen yrittäjyysaktiivisuuden voi ajatella olevan yhteydessä yhtäältä näiden maiden työmarkkinoiden rakenteeseen ja vahvaan sosiaaliturvaan."